28.04.2026 | Työelämä, Työelämä
Tätä kirjoittaessani on taas se aika vuodesta, kun vuosilomat ovat varmasti asiantuntijoiden ja esihenkilöidenkin mielessä. Lomanmääräytymisvuosi päättyy maaliskuun lopussa, talvilomat pyörivät edelleen ja kesälomatkin alkavat olla jo lomalistoilla. On siis aika palauttaa mieleen lomiin liittyviä perusasioita.
Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää.
Osa-aikatyössä, jossa työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos työsuhde on alkanut huhtikuun ensimmäisenä arkipäivänä ja työsuhde jatkuu maaliskuun loppuun siten, että kaikki kuukaudet ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia, työntekijälle kertyy täydet 30 lomapäivää.
Vuosiloma tulee antaa työntekijälle ajallaan ja pääsääntöisesti yhdenjaksoisesti. Tämä on tietysti tärkeää työntekijän jaksamisen kannalta. Loman säästämistä, jakamista osiin ja korvaamista rahalla on sen vuoksi rajoitettu.
Työnantaja ja työntekijä saavat sopia loman ajankohdasta laissa asetetuissa rajoissa. Viime kädessä työnantajalla on kuitenkin oikeus määrätä loman ajankohta. Ennen ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Jos työnantaja määrää loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Pääsäännöstä poikkeamiselle pitäisi olla perusteita, jotka liittyvät työnantajan tuotanto- tai palvelutoiminnan järjestämiseen suurten tilausten tai työvoiman yllättävien poissaolojen johdosta.
Vuosilomasta 24 arkipäivää (kesäloma) on pääsääntöisesti sijoitettava lomakaudelle eli 2.5.-30.9. väliselle ajalle. Talviloma on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava pääsääntöisesti yhdenjaksoisina. Kuitenkin 12 arkipäivää ylittävä loman osa voidaan jakaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa, jos se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä. Lisäksi kausiluonteisessa työssä kesäloma voidaan tarvittaessa antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.
Loma annetaan arkipäivinä. Vuosilomalaissa arkipäivällä tarkoitetaan muita viikonpäiviä kuin sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää. Jos työntekijän kesälomaan osuu juhannusviikko, häneltä kuluu tältä viikolta vain neljä lomapäivää.
Työsuhteen päättyessä kertyneet ja pitämättä jäävät lomapäivät maksetaan lomakorvauksena. Työsuhteen jatkuessa loma voidaan vain poikkeuksellisesti korvata rahalla. Työntekijän sairastuessa ennen lomaa tai loman alettua, hänellä on oikeus pyynnöstään saada loma siirretyksi joko heti (jos pyyntö on tehty ennen loman alkamista) tai ns. kuuden päivän karenssin jälkeen (jos pyyntö on tehty loman aikana).
Siirretty kesäloma on annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella.
Työntekijällä on oikeus saada vuosiloman ajalta täysi palkkansa. Jos kuukausipalkkaiselle työntekijälle on lomanmääräytymisvuoden aikana kuukausipalkan lisäksi maksettu tai erääntynyt maksettavaksi muuta palkkaa (myyntiprovisiota tms.), joka ei määräydy tilapäisten olosuhteiden perusteella, hänelle maksetaan tältä osin myös keskipäiväpalkan mukaan määräytyvä lomapalkka. Lomaraha ei ole lakisääteinen, vaan sen maksaminen perustuu yleensä työehtosopimukseen.
Oikein mukavaa ja rentouttavaa lomaa!
Jaana Liimatainen ASIAn työmarkkinajuristi
Artikkeli on luettavissa ASIA-lehdessä 2/2026. Kuvat: Jani Laukkanen ja Adobe. ASIAn yhteystiedot löydät täältä.
Liity jäseneksi