05.02.2026 | Työelämä
Yhteensä 214 SAVALin jäsentä vastasi liiton jäsentutkimukseen, joka toteutettiin marras-joulukuussa 2025. Tulokset tarjoavat perusteellisen katsauksen valmentajien työllisyyteen, työhyvinvointiin, palkkaukseen ja alan kehityssuuntiin – ja osoittavat, että innostuksen rinnalla kasvaa myös kuormitus.
Vastaajista 63 prosenttia työskenteli vakituisessa työsuhteessa ja neljännes määräaikaisena. Pääasiallinen työnantaja oli urheiluseura, jonka palveluksessa oli 70 prosenttia vastaajista. Suurimmat lajitaustat olivat jääkiekko (25 %), jalkapallo (16 %), uinti (12 %) ja koripallo (10 %).
Vastaajien keski-ikä oli 46,6 vuotta ja keskimääräinen työkokemus 13,4 vuotta. Naisia vastaajista oli 30 prosenttia ja miehiä 70 prosenttia. Vastaajista 31 prosentilla esihenkilönä toimi luottamustehtävässä toimiva henkilö, kuten seuran hallituksen puheenjohtaja, ja muilla vastaajilla työsuhteessa toimiva esihenkilö.
Lokakuussa 2025 kokopäiväisen valmennustyön kuukausiansiot jakautuivat melko tasaisesti eri palkkaluokkiin. Suurin ryhmä ansaitsi 3 000–3 499 euroa, ja lähes yhtä suuri osuus sijoittui 3 500–3 999 euroon. Vastaajista 14 prosenttia ansaitsi 4 500 euroa tai enemmän.
SAVALin työehtosopimuksen piirissä työskenteli 50 prosenttia vastaajista. Yleisimpänä syynä palkkojen nousuun oli yleiskorotus, jonka mainitsi 55 prosenttia vastaajista.
Sukupuolten välillä näkyi kuitenkin selviä eroja. Naiset olivat yliedustettuina alle 2 500 euron sekä 3 000–3 500 euron palkkahaarukoissa, kun taas miehet sijoittuivat selvästi yleisemmin yli 4 000 euron ansioihin. Vaikka naiset aloittavat palkkakeskustelut miehiä aktiivisemmin, keskustelujen vaikutus heidän palkkatasoonsa on heikompi. Lisäksi monet naiset kokevat, ettei hyvistä työsuorituksista palkita riittävästi.
Kuvio 1. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2025 kokopäivätyössä olevilla
Valmentajien säännöllinen työaika on useimmiten 37,5–40 tuntia viikossa, mutta todellisuus on usein toista: työviikot venyvät käytännössä pidemmiksi. Lähes 40 prosenttia vastaajista tekee viikossa 40–44,9 tuntia, 13 prosenttia 45–49,9 tuntia ja 17 prosenttia vähintään 50 tuntia.
Sukupuolten välillä on selvä ero. Miehistä 23 prosenttia työskentelee vähintään 50 tunnin työviikkoja, kun naisista näin pitkiä viikkoja tekee vain 2 prosenttia. Lisäksi 42 prosenttia miehistä kertoi, ettei heidän työaikaansa seurata lainkaan. Naisilla työn ja vapaa-ajan tasapaino näyttäytyy kokonaisuutena parempana.
Myös ylitöiden korvaamisessa on suurta vaihtelua. Yleisin käytäntö on korvata ylityöt ilman korotuksia yksi yhteen -periaatteella, mutta huolestuttavaa on, että yli kolmanneksella valmentajista ylitöitä ei korvata lainkaan tai ne luetaan sisältyviksi peruspalkkaan.
Kuvio 2. Keskimääräinen todellinen viikoittainen työaika päätoimesta 2025
Työn imu näkyy vahvasti vastaajien arjessa. Lähes puolet kokee innostusta työssään muutaman kerran viikossa ja 38 prosenttia päivittäin. Vastaava myönteisyys näkyy tarmokkuuden ja vahvuuden tunteissa. Työn sisältö motivoi poikkeuksellisen vahvasti: 97 prosenttia kokee työn motivoivaksi.
Arjen haasteet kuitenkin erottuvat. Vaikka valmentajat kokevat voivansa hyödyntää osaamistaan erittäin hyvin, esihenkilöltä saatu tuki jakaa mielipiteitä. Kolmannes kokee tukea tulevan liian vähän, kun taas viidennes kokee saavansa sitä riittävästi. Työyhteisön tuki koetaan selvästi vahvemmaksi, ja lähes 70 prosenttia kokee saavansa kollegoiltaan apua.
Työmäärän koetaan kuitenkin jakautuvan epätasaisesti. Yli puolet vastaajista kokee, että työn määrä ei jakaudu tasapuolisesti työpaikalla. Lisäksi kaksi kolmesta joutuu venyttämään työpäivää saadakseen työnsä valmiiksi. Työstä aiheutuvaa stressiä kokee jonkin verran tai enemmän lähes 70 prosenttia vastaajista.
Aikataulupaineet ovat arkea lähes kaikille ja lähes puolet työskentelee tiukkojen aikataulujen kanssa viikoittain ja neljännes päivittäin tai kuukausittain.
Kuvio 3. Työn imu ja innostus työssä.
Positiivista on, että vastaajat näkevät sekä oman että työpaikkansa tilanteen vahvasti vakaana, eikä irtisanomisia tai lomautuksia pidetä todennäköisinä. Myös oma työllisyystilanne nähdään turvallisena, erityisesti miesten keskuudessa.
SAVAL koetaan jäsenistön keskuudessa oikeaksi ja luotettavaksi liitoksi. Peräti 90 prosenttia vastaajista on vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämän “SAVAL on sopivin ammattiliitto” kanssa. Palvelut arvioidaan kautta linjan vahvasti myönteisiksi. Korkeimmat arviot saivat palkkaneuvonta (9), työhyvinvointipalvelut (8,7) ja työsuhdeneuvonta (8,6).
Kehitettävääkin on. Osa palveluista hajautuu laajalle arvosanaskalalle, ja huomiota on kiinnitettävä erityisesti uutiskirjeeseen, jäsenlehteen sekä jäsenetuihin. Näissä palveluissa esiintyy enemmän arvosanoja välillä 5–7, mikä viittaa siihen, että laatu tai merkityksellisyys ei tällä hetkellä yllä neuvontapalveluiden tasolle.
Kuvio 4. Arvosanat jäsenpalveluille asteikolla 4–10
Uutiskirjeen ja jäsenlehden potentiaalia ei ole vielä täysin saavutettu. Jatkossa niiden saavutettavuutta ja sisältöjä kehitetään, jotta ne palvelevat kohderyhmää entistä paremmin. Jäsenetujen osalta Member+-palvelun kautta tarjottavia etuja on tuotava esiin näkyvämmin ja selkeämmin. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet laajentaa etuvalikoimaa uusilla jäseneduilla.
Samalla varmistetaan, että keskeisten palvelujen ylläpitoon ja kehittämiseen on riittävästi resursseja.
Lämmin kiitos kaikille vuoden 2025 jäsentutkimukseen osallistuneille sekä arvonnassa voittaneille. Tulokset tarjoavat tärkeää tietoa jäsentemme arjesta ja ohjaavat SAVALin kehittämistyötä myös tulevina vuosina.
Raino Nieminen, SAVALin toiminnanjohtaja SAVALin yhteystiedot löydät täältä.