Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry keräsi avoimen kirjoituskutsun kautta kertomuksia ammattivalmentajien kokemasta henkisestä väkivallasta. Kirjoituskutsu oli avoinna 9.5. -31.8.2025 Tietoarkiston Penna -palvelussa. Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille.

Vastauksia tuli yhteensä 33, joista 14 on miesten, 18 naisten ja yksi sukupuolensa kertomatta jättänyt, jonka taustatiedot jätetään huomiotta nyt julkaistavissa alustavissa tuloksissa. Urheiluseura toimii työnantajana 23 vastaajalle, kuudella on kaksi työnantajaa ja neljällä useampi työnantaja. Viimeisempään kuuluivat myös ne vastaajat, jotka toimivat yrittäjinä valmennustehtävissä. Vastanneista suurin osa on 30–50-vuotiaita. Ikäryhmissä 30–39 ja 40–49 on kahdeksan naista ja viisi miestä

Kerätty aineisto on tällä hetkellä jaoteltu sen mukaan, kenen toimesta ammattivalmentajat kokevat henkistä väkivaltaa työssään. Tutkimusanalyysi on vasta alkuvaiheessa, jonka vuoksi SAVAL julkaisee tässä vaiheessa yleisiä havaintoja kerätystä aineistosta. Alustavissa huomioissa on kerätty lukumääräisesti valmentajien raportoimista asioista, ja yksi valmentaja on voinut kertoa usean eri tahon tuottamasta henkisestä väkivallasta.
 

Alustavia huomioita henkisen väkivallan aiheuttajista

Johtamisen puutteet ja väärinkäytökset

Yhteensä 11 valmentajaa kertoo esihenkilöasemassa olevien henkilöiden epäasiallisesta käyttäytymisestä, puutteellisista esihenkilötaidoista ja työnjohto-oikeuden väärinkäytöksistä. Näihin sisältyivät muun muassa valmentajien eriarvoiseen asemaan asettaminen, mikä näkyy työtä koskevien tietojen kertomatta jättämisenä. Lisäksi valmentajat kirjoittavat, että esihenkilöt arvostelevat heidän tekemäänsä työtänsä ja ammatillista osaamista epäasialliseen sävyyn.

Valmentajan asiantuntemus jää kuulematta

Työnantajan toiminnan ja johtamiskulttuurin aiheuttamista negatiivisista kokemuksista tuo esiin 13 valmentajaa. Vastauksista käy ilmi, että organisaatioiden hallituksissa tehdään päätöksiä hyvin henkilökohtaisin perustein ilman, että valmentajien ammattitaitoa otetaan huomioon. Valmentajat raportoivat hallitusten kokouksissa vallitsevasta negatiivisesta ilmapiiristä, jossa syyllistetään valmentajia tekemättömistä töistä, jotka eivät kuulu heidän työnkuvaansa. Lisäksi valmentajien esittämät ratkaisuehdotukset toiminnan kehittämiseksi usein sivuutetaan samalla, kun jatketaan työkuormaa lisääviä toimintakäytäntöjä.

Huoltajien epäasiallinen käytös

Kolmantena aineistosta nousee esiin urheilijoiden huoltajien epäasiallinen käytös valmentajia kohtaan. Yhteensä 14 kirjoituksessa käy ilmi, että urheilijoiden huoltajat puuttuvat valmentajien työn tekemiseen kommentoimalla työn tekemistä paikan päällä negatiiviseen sävyyn, kertomalla perättömiä asioita valmentajan toiminnasta muille huoltajille tai seuran johdolle sekä kritisoimalla julkisesti valmentajan ammattitaitoa. Näyttää siltä, että urheilijoiden huoltajien esittämät perättömät väitteet ovat aiheuttaneet mustamaalaamista ja tarpeettomia varoituksia valmentajille.

Tarkemman analyysin ja tarkastelun kohteita

Kymmenessä kirjoituksessa tuodaan esiin, että valmentajien ilmoitukseen henkisestä väkivallasta ei ole reagoitu. Erityisen huolestuttavalta vaikuttavat tilanteet, joissa valmentaja on ollut useampaan organisaatioon yhteydessä, mutta ei ole saanut tukea tai apua. Kertomuksista nousee esille huolestuttava puuttumatta jättämisen ja vaikenemisen kulttuuri, mikä on joidenkin valmentajien kertoman mukaan muuttunut jopa normalisoiduksi toimintatavaksi. Puuttumatta jättämiseen kiinnittyvät myös tarinat, joissa valmentajat kertovat pelkäävänsä kertoa häirintäkokemuksista työpaikan menettämisen pelossa tai tilanteen pahentumisena.

"Aikaisemmissa selvityksissä on kerätty tietoa siitä, mitä puutteita valmentajien työsuojelussa ja työssä jaksamisen tukemisessa on. Tämä tutkimus vahvistaa aikaisempia tietoja siitä, että työnjohtamisessa on vakavia puutteita. Se tuo uutta tietoa siitä, millaisissa pelon, vähättelyn ja epäarvostuksen ilmapiirissä valmentajat työskentelevät. Tarkemman analyysin kautta voimme tarkemmin pureutua muun muassa mekanismeihin, joiden kautta häirintätilanteissa valmentajat saisivat tukea ja apua", tiivistää vastuullinen tutkija Sanna Erdoğan.

SAVALin toiminnanjohtaja Raino Nieminen pitää tutkimusta tarpeellisena keskustelunavauksena ammattivalmentajien työolojen kehittämiseen:

"SAVALin toiminnassa on toteutettu sekä yksilöllistä että kollektiivista edunvalvontaa. Tyypillisesti autamme valmentajajäseniämme työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä, ja viime aikoina yhä useammin työn kuormitukseen ja työssä jaksamiseen liittyvissä asioissa. Tämän tutkimuksen alustavat tulokset viittaavat siihen, että ammattijärjestönä SAVALilla on tärkeä rooli edistää toimintatapoja, joissa voidaan puuttua perättömiin valmentajien toimintaa koskeviin ilmoituksiin. Lisäksi on tärkeää avata keskustelu siitä, kenellä on vastuu puuttua valmentajiin kohdistuvaan häirintään", toteaa Nieminen.

Tutkimuksen aineiston analyysi jatkuu syksyn 2025 aikana ja sen alustavia tuloksia esitetään seminaareissa ja konferensseissa. Tutkimuksesta julkaistaan tieteellisiä artikkeleita, joista yksi on vuonna 2027 julkaistavassa henkistä väkivaltaa koskevassa antologiassa.

Lisätietoja tutkimuksesta:

Vastuullinen tutkija Sanna Erdoğan
sanna.erdogan@saval.fi   

SAVAL ry on palvelu- ja edunvalvontajärjestö urheiluvalmentajille ja muille valmennustehtävissä toimiville henkilöille. SAVAL on Asiantuntijat ja Esihenkilöt ASIAn jäsenyhdistys sekä Akavan ja neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n jäsen ja toimii läheisessä yhteistyössä Suomen Valmentajat ry:n kanssa.