29.07.2025 | Työelämä, Työelämä
Työeläkeyhtiö Elo toteutti ”Esihenkilöiden työkyky ja kuormitus muuttuvassa työelämässä” -kyselytutkimuksen loppuvuodesta 2024. Ensimmäistä kertaa toteutettu kysely tuotti ajantasaista tietoa lähijohtajien työkyvystä sekä työkuormituksesta.
Elon tutkimuspäällikkö Mikko Nykänen arvioi, että esihenkilötyön merkitys henkilöstön työhyvinvoinnin ja työn sujuvuuden kannalta tunnetaan melko hyvin. Suomessa on kuitenkin tutkittu viime vuosina melko vähän lähijohtajien oman työn sujuvuutta ja työhyvinvointia.
Yli puolet osa Elon kyselytutkimukseen vastanneista lähijohtajista arvioi työkykynsä hyväksi (61 %). Kolmasosa kuitenkin koki työkykynsä enintään kohtalaiseksi ja arvioi työkykynsä heikentyneen viimeisimmän puolen vuoden aikana. Joka kolmas myös kertoo kokevansa korkeaa stressiä ja palautuvansa töistä heikosti. Nämä tulokset selviävät työeläkeyhtiö Elon asiakaskyselystä, johon vastasi 473 lähijohtajaa ja esihenkilöä eri toimialoilta ja eri kokoisista organisaatioista.
– Tämä suunta on saatava pysäytettyä. Jos esihenkilöiden jaksaminen heikentyy tätä vauhtia, on joka kolmas esihenkilö riskissä uupua työssään. Se heijastuu laajasti työyhteisöihin. Tällä on kova hinta sekä taloudellisesti että inhimillisesti katsottuna, sanoo Nykänen.
Kyselyn mukaan vain noin 65 prosenttia esihenkilöistä kokee pystyvänsä hyvään työsuoritukseen. Nykäsen mukaan tulokseen kiteytyy monta arkaa asiaa. Yksi niistä on se, että vain 56 % kokee saavansa riittävästi arvostusta työssään.
– Jokainen haluaa, että omalla työllä on jotain merkitystä ja työssä saa onnistumisen kokemuksia. On hälyttävää, että esihenkilötyössä ei koeta pystyvän hyvään työsuoritukseen. Pitkässä juoksussa tämä syö motivaatiota ja voimavaroja sekä vaikuttaa negatiivisesti uuden oppimiseen, toteaa Nykänen.
Stressin ja kuormituksen syistä merkittävimpiä ovat työhön kohdistuvat ristiriitaiset odotukset, kohtuuttomaksi koetut aikapaineet ja työtehtävien päällekkäisyys. 62 % esihenkilöistä myös kokee, että heillä on usein liian monta työtehtävää työn alla. Lähes puolet (46 %) esihenkilöistä sanoo, että heidän työhönsä kohdistuu usein ristiriitaisia odotuksia. Elon tutkimuksen tulokset osoittivat, että lähijohtajat kokevat ristiriitaisia odotuksia harvemmin, kun omalta esihenkilöltä saatava tuki on vahvaa. Sujuva vuorovaikutus lähijohtajien ja ylemmän johdon välillä auttaa työn priorisoinnissa.
Nykäsen mukaan työpaikoilla tulisi ymmärtää, että esihenkilöiden jaksaminen heijastuu myös työntekijöiden työkykyyn. Elon kyselyn mukaan jopa 80 % hyvin työstään palautuneista esihenkilöistä kokee, että heillä on hyvät mahdollisuudet edistää työntekijöiden hyvinvointia johtamisella.
Tätä yhtälöä peilaten on huolestuttavaa, että joka viides esihenkilö sanoo, ettei uskalla puhua jaksamisestaan omalle esihenkilölle.
– Työpaikoilla pitää ryhtyä puhumaan ja uskaltamaan enemmän. Eivät jaksamisen haasteet ole heikkoutta, vaan teema, joka koskettaa laajasti työelämässä olevia ihmisiä. Tärkeää on, että ongelmia hoidettaisiin ennaltaehkäisevästi ja kun niitä ilmenee, toimittaisiin johdonmukaisesti ja inhimillisesti, sanoo Nykänen.
Mikä auttaa esihenkilöitä jaksamaan työssään? Mikä lisää voimavaroja? 80 % esihenkilöistä kokee saavansa tarvittaessa tukea työkavereiltaan. Tärkeässä roolissa ovat myös vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin päätöksiin, mikä on yhteydessä työn sujuvuuteen, tuottavuuteen ja työkykyyn. Selkeä tulos kyselystä on myös se, että oman esihenkilön tuki on yhteydessä matalampaan stressin kokemukseen ja sen myötä parempaan työkykyyn.
– Yhteisöllisyys ja tunne joukkoon kuulumisesta ovat hyvinvoinnin peruselementtejä työpaikalla. Näitä tekijöitä pitää vahvistaa myös alkaneena vuonna. Parantamalla työkykyä luodaan myös puitteet työn sujumiseen ja tuottavuuden lisääntymiseen. Tässä ovat avaimet onnistumiseen, toteaa Nykänen.
Työeläkeyhtiö Elo toteutti ”Esihenkilöiden työkyky ja kuormitus muuttuvassa työelämässä” -kyselytutkimuksen syksyllä 2024. Kyselyyn vastasi 473 esihenkilöä. Lisäksi toteutettiin haastatteluja, joihin osallistui 7 lähijohtajaa. Tutkimuksessa oli mukana työpaikkoja kaupan alalta, palvelualalta, teollisuudesta sekä muilta teknisiltä aloilta.
Elon tutkimuspäällikkö Mikko Nykänen oli maaliskuun lopussa ASIAn haastateltavana koskien Elon julkaiseman kyselyn tuloksista. Nykänen nosti esiin tärkeän seikan: Haastatellut esihenkilöt kertoivat saavansa palautetta pääasiassa operatiivisesta toiminnastaan, mutta enemmän palautetta toivottiin johtajajana toimimisesta.
– Lähijohtajien tehtävänkuva on usein laaja-alainen. Työajan jakaminen eri tehtäväkokonaisuuksiin, ihmisten johtamiseen, hallinnollisiin tehtäviin, rekrytointiin sekä muihin vastuualueisiin edellyttää itsenäistä ajanhallintaa. Itseohjautuvuus kuuluu osin työn luonteeseen, mutta tämä ei saisi tarkoittaa yksinohjautuvuutta –ylemmän ylimmän johdon tuki töiden priorisoinnissa on tärkeää, painottaa Nykänen
Mikko Nykänen, Tutkimuspäällikkö Sara Salomaa, Viestinnän suunnittelupäällikkö www.elo.fi/
Kirjoitus on julkaistu ASIA-lehdessä 2/2025
Teksti: Työeläkeyhtiö Elon tiedote 22.1.2025. Tekstilisäykset: Heidi Salonen, ASIAn viestintäpäällikkö Kuva: Työeläkeyhtiö Elo
Avainsanat:
elo, esihenkilö, itseohjautuvuus, lähijohtaja, työhyvinvointi, työkyky