Eropaketti, lähtösopimus, kultainen kädenpuristus – käytännössä kyse on yleensä samasta asiasta: vapaaehtoinen sopimus siitä, että työsuhde päätetään tietyillä ehdoilla. Yleensä työnantaja tarjoaa päättämissopimusta asiantuntijalle tai esihenkilölle tilanteessa, jossa työnantaja haluaa päättää työsuhteen.

Työsuhteen päättämissopimuksia läpikäydään meillä ASIAssa valitettavasti edelleen jatkuvalla syötöllä, vaikka talouden näkymät ovat kohentuneet.

Miten niin valitettavasti? Eikös se ole hyvä asia, että tehdään sopimus ja saadaan rahaa?

”Useimmiten päättämissopimus liittyy tilanteeseen, jossa työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsuhteen päättämiseen, ainakin jollakin tasolla. Mitä vahvempi tuo peruste on, sitä heikompi on työntekijän neuvotteluasema. Käytännössä sopimuksen vaihtoehtona ei työntekijälle yleensä ole, että hän jatkaa työssään, vaan että hänet irtisanotaan. Tilanne on siis harvoin mieluisa, kun päättämissopimusta tarjotaan”, selittää työmarkkinajuristimme Mikko Leirimaa.

Miksi työntekijän sitten kannattaa sellainen sopimus allekirjoittaa?

”Ei kannatakaan, jos sillä ei saa mitään extraa. Ensin lasketaan muun muassa, mikä olisi irtisanomisajan palkka, työttömyysturvassa karenssiajan merkitys, lomakorvaukset ja muut työsuhteeseen liittyvät saatavat sekä esimerkiksi yli 55-vuotiaiden kohdalla muutosturvaraha. Jos sopimuksella tarjottu summa hädin tuskin kattaa nämä, sitä ei yleensä kannata allekirjoittaa. Koska sopimuksen allekirjoituksella yleensä puolin ja toisin kuitataan, ettei muita saatavia enää ole, on mahdollinen rahallinen menetys yleensä peruuttamaton.”

”Jos työnantajalla on selvä irtisanomisperuste, sopimus kannattaa allekirjoittaa, jos sillä pääsee parempaan lopputulokseen kuin mihin työnantajan irtisanomisilmoituksella pääsisi. Jos taas irtisanomisperustetta ei ole tai se on epäselvä, pitää sopimuksesta saatavan hyödyn kattaa myös se, että työntekijä luopuu vaatimasta korvausta oikeudessa. Merkittävintä molemmissa tapauksissa tässä on erorahan suuruus”, valottaa Mikko.

Mitä päättämissopimuksessa tulee huomioida?

Katso juristin vinkit

Minkälaisia erorahoja yleensä tarjotaan?

”Isot kansainväliset yritykset ovat saattaneet tarjota jopa yli vuoden palkkaa vastaavia korvauksia. Tämä liittyy yleensä yrityksen omiin käytäntöihin ja tarpeeseen tehdä ratkaisuja etupainotteisesti. Tällöin kyse ei välttämättä ole taloudellisista vaikeuksista vaan tarpeesta uudistaa organisaatiota nopeutetussa tahdissa radikaalistikin, ilman velvollisuutta työn tarjoamiseen ja työntekijöiden takaisinottoon”, arvioi Mikko.

”Toisessa ääripäässä ovat juurikin ne tarjoukset, joissa lopputulos olisi irtisanomista heikompi. Sopimuksia meillä on tehty minimissään noin yhden kuukauden palkkaa vastaavalla lisähyödyllä, siis karenssiajan ja selvien saatavien päälle. Tämä on kuitenkin harvinaista, useimmiten korvaukset vastaavat 6 – 8 kuukauden palkkaa.”

”Älä missään nimessä allekirjoita sopimusta heti, ilman juridista läpikäyntiä. Allekirjoittamisella luovut yleensä pysyvästi useista oikeuksistasi, lisäksi sopimuksella voi olla merkittäviä vaikutuksia työttömyysturvakorvaukseen ja muihin etuuksiin. Sopimuksen allekirjoittaminen ei ole koskaan pakollista”, kertoo ASIAn työmarkkinajuristi Mikko.

Voiko päättämissopimuksesta olla työntekijälle muuta hyötyä kuin rahallinen korvaus?

”Jo asian selkeytyminen on monelle arvokasta. Jos irtisanomisperusteen laillisuus on epäselvä, ei asiaa haluta välttämättä riitauttaa, ainakaan oikeuteen asti. Sopimuksen avulla raha saadaan yleensä heti eikä oikeudenkäyntikuluriskiä ole. Jos taas irtisanomisperusteen laillisuus on selvä, ei ylimääräistä korvausta ole edes mahdollista saada ilman päättämissopimusta.

Usein sovitaan, ettei irtisanomisaikana ole työntekovelvoitetta, vaikka itse työsuhde vielä jatkuukin. Varsinkin pitkissä, esim. puolen vuoden irtisanomisajoissa, saattaa tällä olla työntekijälle suuri arvo.

Myös mahdollisuus sopia erilaisista yksityiskohdista on monelle tärkeää, kuten tiedottamisesta, puhelinnumerosta, työvälineistä ja työtodistuksesta”, kertoo Mikko.

Miksi työnantaja haluaa maksaa työntekijälle ylimääräistä?

”Motiivi reippaaseen erorahaan on yleensä suurin silloin, kun irtisanomisperuste on vähän häilyvä ja halutaan vapaus palkata uusia työntekijöitä piankin. Selvemmissäkin tilanteissa yritykselle voi olla suuri arvo siinä, että kaikista teoreettisistakin riskeistä mahdollisiin oikeudenkäynteihin päästään eroon.

Lisäksi mitä korkeammalla ollaan organisaation hierarkiassa, sitä suurempi merkitys organisaatiolle on sillä, mille päättämistilanne näyttää ulospäin. Salassapitosopimus ja yhteisesti sovittu viestintä ovatkin usein yrityksille tärkeitä. Tämän merkitystä ei kuitenkaan kannata ylikorostaa, eikä esimerkiksi julkisuudella uhkailu ole lähtökohtaisesti hyvä neuvottelutaktiikka työntekijän puolelta”, huomauttaa Mikko.

Tarkista päättämissopimuksesi juristilla

Tutustu ASIAn lakipalveluihin

Minkälaisiin asioihin juristi kiinnittää huomiota, kun saa päättämissopimuksen läpikäytäväkseen?

”Isoin juttu on arvioida, mitä jäsenemme saisi ilman sopimusta, jotta voidaan arvioida sopimuksen kannattavuutta. Lisäksi varmistamme, että jäsenemme on tietoinen työttömyysturvaan liittyvästä karenssista ja jaksotuksesta, eli erorahan olennaisesta vaikutuksesta työttömyyskorvaukseen.

Yllättävän usein sopimusluonnoksissa on merkittäviä puutteita siinä, mitä erorahan lisäksi työntekijälle maksetaan – kuten ylityöt, saldotunnit, lomakorvaukset ja bonukset. Sen jälkeen, kun nimet ovat jo paperissa, saattaa olla mahdotonta liputtaa, että jotain jäi saamatta. Työnantaja saattaa olla sitä mieltä, että ’kertakaikkinen korvaus’ sisältää aivan kaiken, eli asiaa ei todellakaan kannata jättää epäselväksi.

Mikäli työsopimukseen on liittynyt kilpailu-, houkuttelu- tai muita kieltoja, näistä kannattaa myös sopia samalla. Lisäksi kannattaa muistaa, että tietyissä tilanteissa työnantajalla saattaa olla velvollisuus maksaa työntekijälle kiellosta korvauksia, mikä voi myös olla neuvotteluvaltti.

Päättämissopimukseen mahdollisesti liitettyjen kieltojen ja sitoumusten sekä sopimussakkojen osalta tarkastamme, etteivät ne ole kohtuuttomia tai liian tulkinnanvaraisia.

Hälytysmerkki on meille myös, jos erorahan maksaminen on sidottu johonkin työnantajan tulkinnan varaan jäävään ehtoon, kuten että työntekijä ’noudattaa sopimusta’. Mikäli työntekijää on aidosti tarpeen johonkin velvoittaa, voimme tarjota tilalle esimerkiksi salassapidolle sopimussakkoa. Emme koskaan suosittele, että erorahan maksaminen on ehdollista”, kertoo Mikko.

Muutosneuvottelut – mitä pitää tietää?

 

Mikä on tärkein neuvosi henkilölle, jolle päättämissopimusta tarjotaan?

”Älä missään nimessä allekirjoita sopimusta heti, ilman juridista läpikäyntiä. Allekirjoittamisella luovut yleensä pysyvästi useista oikeuksistasi, lisäksi sopimuksella voi olla merkittäviä vaikutuksia työttömyysturvakorvaukseen ja muihin etuuksiin. Sopimuksen allekirjoittaminen ei ole koskaan pakollista.

Arvioi rauhassa, mitä muokkauksia sopimukseen kannattaa ehdottaa ja kannattaako sopimusta ylipäänsä tehdä. ASIAn juristit ovat läpikäyneet tuhansia päättämissopimuksia, ja jäsenemme saavat meiltä arvokkaat neuvot tilanteeseen kuin tilanteeseen”, summaa Mikko.

Teksti: Sirpa Leppäluoto, ASIAn työmarkkinajohtaja   Kuvat: Mika Pakarinen, Keksi Agency ja Jani Laukkanen

Julkaistu kauppalehti.fi (Kaupallinen yhteistyö) -sivulla 15.9.2026. Seuraava artikkelimme ilmestyy 15.10.2026.

Lue myös:

Mitä asiantuntijan tai esihenkilön työsopimuksesta kannattaa aina korjata
Työelämässä kymmenien tuhansien eurojen arvoiset hyödyt - kaikki eivät tiedä näistä mahdollisuuksista