Suomen Ammattivalmentajat SAVAL

Hyvä työkaveri päivittää omaa osaamistaan ja on valmis muutoksiin

23.02.2021 | Työelämä, Työelämä

Artikkelikuva

Kun pitää itse huolta oman osaamisen päivittämisestä, toimii yhteisen suunnan mukaisesti ja varmistaa omalta osaltaan työn sujumisen, pääsee työkaverina jo pitkälle.


“Arvostamme toista ihmistä, sitä että hän osaa hommansa ja hoitaa tonttinsa.”

Muun muassa näin kuvattiin hyvää työkaveruutta professori Satu Teerikankaan johtamassa tutkimushankkeessa, johon haastateltiin suomalaisia pankkialan, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kiinteistöalan työntekijöitä.

Toinen haastateltava jatkaa: “Pitää katsella ympärilleen mitä voi tehdä, mikä kokonaistilanne, mihin tarvitaan ketäkin.”

Kävi selväksi, että hyvässä työkaveruudessa tiukka keskittyminen ainoastaan omaan työhön ei riitä.

Vaikka työkaveruus voi kalskahtaa korvaan turhan kaverilliselta ja mieluummin sivuuttaisi muiden (työ)huolet, itseään ei voi ulkoistaa työkaveruudesta.

– Työkaveruus on lähtökohtainen roolimme. Kyse on siitä, tiedostammeko sen vaiko emme, sanoo Teerikangas, joka työskentelee johtamisen ja organisoinnin professorina Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa.

– Jokaisen panos ratkaisee. Me kaikki olemme työkavereita kymmenille, sadoille, jopa tuhansille ihmisille. Hyvää työkaveruutta voi tietoisesti vaalia, hän kannustaa.

Työyhteisöä kannattelevia, yhteisten tavoitteiden eteen toimivia ja luontevasti vastuuta ottavia tarvitaan. Hyvä työkaveruus ei myöskään katso roolia, statusta ja kokemusta.

– Tietoinen työkaveruus on alikäytetty voimavara. Tietoisuus omasta roolista ja sen aktiivinen toteuttaminen – siinä on meillä kaikilla parannettavaa työelämässä.


Valoisa, inhimillinen, luotettava, rohkea

Hyvän työkaverin ominaisuuksia haarukoitaessa Teerikankaan tutkimusryhmä sai esille neljä piirrettä: valoisuus, inhimillisyys, luottamus ja rohkeus.

Valoisuus viittaa myönteiseen asenteeseen. Inhimillisyys voi ilmetä esimerkiksi kohtuullisuutena vaatimuksissa. Rohkeudesta on apua, jotta uskaltaa olla oma itsensä tai vaikkapa ottaa vaikeat asiat puheeksi taitavalla tavalla.

Työkaverin osaamiseen pitää kyetä luottamaan. Hänelle annetaan tilaa tehdä työnsä omalla, itselle sopivalla tavalla ilman kyräilyä ja epäluottamuksesta kieliviä vihjeitä. Luottamuksen osoittaminen on tilan antamista ja sitä, että lähtökohtaisesti arvostaa toisen työpanosta.

– Jokaisella on tilaa tehdä työnsä eli ei sörkitä ja sorkita vaan luotetaan ihan täysin toiseen. On mukavampi toimia niin ettei käytä energiaa sen miettimiseen, miten toinen suoriutuu etenkin kun työskennellään alansa asiantuntijoiden, vertaisten kanssa.

Kenessäkään työkaveruuden ihanteelliset ominaisuudet eivät kohtaa täydellisellä tavalla. Oma keskeneräisyys työkaverina on sekin hyvä tiedostaa. Lisäksi Teerikangas muistuttaa, että ihmisillä on erilaisia päiviä ja jokainen on persoonana omaleimainen.  


Hyvän työkaveruuden kolme kohtaa

Hyvä työkaveruus vaatii aktiivista otetta ja monenlaisia tekoja. Kolmen kohdan reseptillä pääsee jo hyvään vauhtiin: ammattimaisuus, yhteinen suunta ja työn sujumisen varmistaminen.

“Olen ammattilainen työssäni” Taitavaa työntekijää arvostetaan. Ammattimaisuutta voi pitää yllä päivittämällä omaa osaamistaan.

– Tutkimus osoitti, että ajan tasalla olevia, muutoksiin valmiita kollegoita arvostetaan. Tähän liittyy itsensäjohtaminen: miten johtaa ajankäyttöään, miten vetää rajoja työn ja vapaa-ajan välille, miten pitää itsensä työkunnossa.

“Toimin yhteisen suunnan mukaisesti” On tarkoituksellista miettiä, mikä on työnantajan ja tiimin suunta. Yleensä se on asiakkaan hyvinvointiin ja hänen kannaltaan parhaaseen lopputulemaan tähtääminen. Kannustimena työntekoon saattaa esimerkiksi opettajilla toimia ääneen lausuttu, yhteinen tavoite kouluttaa fiksuja suomalaisia nuoria.

–  Aina yhteinen suunta ja tavoite ei ole selvillä. Jos työpaikalla on tapahtunut paljon muutoksia ja niitä ei ole käsitelty kunnolla, osa elää “ennen kaikki oli paremmin” -henkisesti, mikä lopulta johtaa yhteiseloon eri aikakausilla. Muutosjohtaminen on tällöin epäonnistunut ja muutoskykyä on liian vähän. Silti tilannetta voi kehittää ja parantaa, kun sen tiedostaa.

“Varmistan työn ja asiakaspalvelun sujuvuuden” Asiakaspalvelua tehdään usein yhdessä. Se on verrattavissa ketjuun, jonka varrelle osuu useamman työntekijän osuus.

– Kun jokainen tekee työnsä hyvin, syntyy sujuvaa asiakaspalvelua. Työkaveri kokee, että toisen kanssa on helppo ja hyvä toimia.

 

Kaveruuden hierarkiat

Osalle tutkituista oli tärkeää, että työkaveri on kaveri myös työn ulkopuolella. Osalle asia oli juuri päinvastoin eli rajanveto työkavereiden ja muiden kavereiden välillä oli tärkeää.

Satu Teerikangas muistuttaa, että erilaiset kaveruudet ja niiden tärkeys vaihtelevat elämäntilanteiden mukaan. Jossain kohtaa työkaverit saattavat olla kaikkein tärkeimpiä, toisessa elämänvaiheessa muista yhteyksistä tutut kaverit nousevat erityiseen arvoon.

Mielsi työkaverit “vain” työkavereiksi tai kavereiksi, hyvin toimivan työyhteisön tunnistaa Teerikankaan mukaan arkisista asioista: käykö työporukka yhdessä syömässä tai kahvilla, tehdäänkö yhdessä jotain kivaa sekä puhutaanko asioista avoimesti ja luontevasti.

Jos naapurityöyhteisö pitää yhdessä hauskaa, ei kannata jäädä katsomaan kateellisena sivusta vaan järjestää vaikka spontaanistikin jotain, joka vie tiimiä eteenpäin työyhteisönä. Aloitteen yhteisen ohjelman järjestämiseksi voi tehdä kuka tahansa työyhteisön jäsen. Esihenkilön aloitteellisuutta ei tarvitse jäädä odottamaan.

Yhteinen oheisohjelma voi olla siksikin tärkeää, että se antaa mahdollisuuden ymmärtää toista ihmistä paremmin, kun erilainen ympäristö ja yhdessäolo kannustavat raottamaan muutakin kuin ammatillista persoonaa ja taustaa. Luottamus karttuu paremmin tutustuessa.

Entä jos yhdessä tekeminen ja oleminen tuntuu teennäiseltä ja rapauttaa luottamusta entisestään?

– Silloin on mietittävä, onko tämä se työyhteisö, jossa haluaa tehdä töitä. Tai sitten on aika kunnon keskustelulle. Rakentavalla tavalla suora, rehellinen ja avoin keskustelu voi tehdä suvannon tai kriisin hetkellä hyvää.


Yhteistyö on selviytymiskeino

Jo metsästäjä-keräilijät pärjäsivät toimivan yhteistyön avulla. Hyvä työkaveruus edistää sujuvaa yhteistyötä.

– Oleellista on, miten toisen kohtaa. Miten antaa palautetta, onko kannustava vai lannistava.

Taito tehdä työtä yhteisvastuullisesti nousi esille Teerikankaan johtamassa tutkimuksessa. Olennaista oli, voiko luottaa siihen, että työkaverilta saa tarvittaessa apua ja onko itsellä taitoa ja pelisilmää auttaa, kun tilanne sitä vaatii.  

Työkaveruus on voimavara, jota tarvitaan kaikilla aloilla ja kaikenlaisissa rooleissa.

 

Viritä ajatukset ja teot aktiiviseksi työkaveruudeksi

Satu Teerikangas kannustaa jokaista pohtimaan, mikä arkisessa tekemisessä on työkaveruuden toteuttamista. Alkuun pääsee seuraavin pohdinnoin ja toimin

  • Ole tietoinen omasta jatkuvasta vaikutuksestasi työyhteisöön. Käännä tämä tietoiseksi työkaveruudeksi.
  • Kaikki tekeminen merkitsee: jokainen pieni ele, tervehdys ja lyhyt kohtaaminen luovat ilmapiiriä. Mieti, minkälaista ilmapiiriä luot ympärillesi.
  • Kiitä, kehu ja ole kiitollinen
  • Kuuntele toista
  • Kysy ja keskustele muiden odotuksista
  • Pidä osaamisesi ajan tasalla ja jaa sitä myös muille
  • Löydä tapasi olla aktiivinen työkaveri

 

Professori Satu Teerikankaan johtamassa ja Työsuojelurahaston rahoittamassa TYÖ2-tutkimushankkeessa tutkittiin työkaveruutta. Teerikankaan tutkimustiimiin kuuluivat tutkijat Arto Ryömä, Maarit Laiho ja Suvi Satama.Tutkimus toteutettiin Turun yliopistoon kuuluvassa Turun kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisoinnin oppiaineessa.

Teksti Iida Ylinen Kuvat Petri Koivisto
Julkaistu YTY-lehdessä 1/2021

  • 13
  • 18
  • 15
  • 45
  • 43
  • 17
  • 19

  • Lue lisää aiheesta