27.12.2022 | Työelämä, Työelämä
Perttu Pölönen on näytellyt Jeesus-lasta kesäteatterissa, laulanut Kaija Koon taustakuorossa, soittanut sähköurkuja Blues–HIFK-ottelussa ja miltei työntänyt sormensa supikoiran suuhun.
Kun ei arkaile kokeilla, voi päätyä tekemään jänniä juttuja.
Pölösestä kertovissa jutuissa titteleille ei meinaa tulla loppua. Keksijä, säveltäjä, tietokirjailija, futuristi ja puhuja.
"Innostun helposti. Se on ollut etuni työelämässä. Olen innostunut ja lähden tosissani liikkeelle."
Nykyään Pölönen on ennen muuta yrittäjä.
Yksinyrittäjän arki on monipuolista ja vastuu tekemisestä on yksin itsellä. Pölönen pitää siitä, että hän näkee konkreettisesti, miten paljon vaikkapa jotakin hänen kehittämäänsä sovellusta ladataan ja missä. Oman tekemisen vaikuttavuus on helppo tunnistaa. Kun Pölönen nuorempana sävelsi työkseen, hän saattoi vain aavistaa, että sävellys ehkä koskettaa jotakuta jossain, mutta sen tarkempaa tietoa työnsä vaikutuksista hän ei saanut.
Yrittäjänä poikkitieteellinen ja -taiteellinen tausta on auttanut paljon. Pölönen sanoo tunnistavansa, miten yllättävällä tavalla asioiden väliltä löytyy klikkejä.
"Säveltämisestä sain hirmu isoja oppeja yrittämiseen. Siinäkin lähdetään tyhjästä, kehitellään idea kuten melodia ja iteroidaan kokonaisuutta."
Yrittäjänä suurin osa ajasta kuluu puhujakeikoilla. "Kierrän puhumassa ympäri Suomen. Ensi elokuussa ilmestyvä kirja vie sekin paljon työaikaani."
Kirja käsittelee arkisia teknologioita, kuten somea ja sen koukuttavuutta, yhteisöllisyyttä ja toisaalta polarisoivaa vaikutusta. "Pitääkö somen olla juuri sellainen kuin se nyt on eli tietojamme myyvä ja käyttäjiään koukuttava. Meitä ihmisiä ohjataan kuin huomaamatta käyttämillämme sovelluksilla ja laitteilla."
*** Pölösen aiemmat kirjat ovat käsitelleet tulevaisuutta ja tulevaisuuden työelämässä arvostettuja taitoja.
Tulevaisuusteemasta Pölönen innostui opiskellessaan vuonna 2016 kymmenen viikon ajan Piilaaksossa tulevaisuuskurssilla, jonka järjesti paikallinen
Singularity University, joka on pikemminkin ajatushautomo kuin yliopisto. Kurssilla käytiin läpi nykyisiä ja kehitteillä olevia teknologioita, kuultiin eri alojen huippuasiantuntijoita ja käytiin lisäksi läpi kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä.
"Teknologia on innostavaa ja kiinnostavaa, mutta vielä tärkeämpää on olla unohtamatta ihmistä. Inhimillisyydelle on tilausta."
Teknologian pitäisi olla ratkaisemassa ongelmia, ei lisäämässä niitä.
Piilaakson kurssilla tulevaisuudesta puhuttiin Pölösen makuun hyvin amerikkalaisella tavalla. "Ajateltiin, että teknologia on ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Teknologian ajateltiin ratkaisevan kaiken nälänhädästä terveysongelmiin. Ei se ihan niin yksinkertaista ole."
***
Monet Perttu Pölösen listaamista tulevaisuuden taidoista limittyvät yhteen. Uteliaisuus ruokkii kykyä löytää erilaisia vaihtoehtoja, mikä taas ruokkii luovuttaa, jonka jujuna on yhdistellä erilaisia vaihtoehtoja kokonaisuudeksi. Tärkeiksi taidoiksi myös tulevaisuudessa Pölönen listaa pitkäjänteisyyden, itsetuntemuksen, myötätunnon, moraalisen rohkeuden, yritteliäisyyden ja rakkauden.
Pölönen kannustaa miettimään, mikä ei tule muuttumaan tulevaisuudessa. Ihminen kaipaa aina turvaa ja läheisyyttä, toisten ihmisten seuraa ja rauhaa.
Teknologiahuuman keskellä on hyödyllistä tunnistaa, mitkä ovat niitä asioita, joissa koneet ja tekoäly jäävät ihmisille auttamatta kakkosiksi.
"Ihmisen kannattaa vahvistaa niitä ominaisuuksia, joita koneilla ja teknologialla ei ole. Inhimillisyys on yksi sellainen. Ihmisellä on esimerkiksi paremmat lähtökohdat tehdä tulkintoja."
Kone ymmärtää, mitä tarkoittaa 4, 13 tai 60, mutta se ei osaa erottaa hyvää pahasta tai kaunista rumasta ilman ihmisen ohjausta. "Ihminen sen sijaan osaa käsitellä sanavalintoja, jotka ohjaavat tulkintaa. Kyky antaa merkityksiä on meidän etumme. Kone voi osata tehdä hyvän sävellyksen, tekstin tai runon, mutta se ei osaa kertoa, mikä tekemisen motivaationa on ollut. Toinen ihminen voi samastua runoon paremmin, jos hän tietää lähtökohdat sen tekemiselle."
Pölönen uumoilee, että työt, joissa pitää antaa itsestään jotain ja hyödyntää inhimillisyyttään tulevat säilymään. Esimerkiksi ruokakauppojen luopuminen kassatyöntekijöistään ei ole niin ilmeinen kehityskulku kuin ehkä luulisi. "Kaupan kassa luo tunnelman katsomalla silmiin ja tervehtimällä."
*** Pölönen povaa, että tulevaisuus on uteliaiden. Uteliaisuutta voi vaalia altistamalla itsensä monenlaisille vaikutteille ja tekemällä monenlaisia asioita. Perehtyminen yhteen asiaan poikii lisää uteliaisuutta siihen linkittyviä asioita kohtaan. "Jos ihminen menee laulutunnille, hän saattaa sen jälkeen kuunnella radiota tai ihmisten äänenkäyttöä ihan eri tavalla. Tai jos osallistuu purjehduskurssille, saattaa alkaa kiinnittää huomiota säähän ja erityisesti tuuleen." Kun oppii yhden asian, huomaakin keksivänsä lisää kysymyksiä, joihin kaipaa vastauksia.
Uteliaisuuden lisäksi luovuutta tarvitaan myös tulevaisuudessa. Pölösen tuntuma on, että ihminen on luovimmillaan, kun hänellä on hauskaa. Työpaikat, joilla osataan olla leikkisiä, ovat vahvoilla.
Luovuudessa on lopulta kyse kyvystä tehdä päätöksiä. Jos tekemisessään ei tunnu pääsevän eteenpäin, syynä saattaa olla vaihtoehtojen runsaus ja päätöksenteon vaikeus. "Jos tehtävänä on suunnitella tuoli, ei muuta kuin valitsemaan väriä, materiaalia, muotoa ja jalkojen määrää. Luovuus on sitä, että pystyy valitsemaan vaikka tuhansista vaihtoehdoista hyvät ja laittamaan ne yhteen."
Ongelmanratkaisukyky on sekin arvokas taito tulevaisuudessa. Diversiteetistä on hyötyä ongelmia ratkaistaessa. "Diversiteettiä tarvitaan jo siihenkin, että ymmärretään ongelma mahdollisimman monipuolisesti." Eri aloilta ja taustoista tulevat ihmiset keksivät myös todennäköisemmin monipuolisempia näkökulmia ja lopulta ratkaisuja ongelmiin. "Tarvitaan erinäköisiä, eri-ikäisiä ja eritaustaisia ihmisiä. Taiteilijoiden sekaan on hyvä heittää välillä myös bisnesmies ja toisin päin, jotta ristipölytys toimii."
*** Tulevaisuus ei vain vääjäämättä tule ja tapahdu. Tulevaisuutta rakennetaan tämän hetken valinnoilla ja teoilla. Pölösen mukaan kannattaa olla tarkkana, jotta hyvää tarkoittavat uudistukset ja ongelmanratkaisutavat eivät vain korvaa vanhoja ongelmia uusilla.
"Paperipussista siirryttiin pois, kun aktivisti sanoi, että puuta ei pidä käyttää pussien materiaalina. Siirryttiin muoviin. Sitten huomattiin, että muovin käyttöön liittyykin ongelmia. Se jää lojumaan meriin. Keksittiin tilalle kangaskassi, mutta huomattiin, että sitä pitäisi käyttää tosi monta kertaa, jotta se olisi hyvä valinta. Ja niin moni ehkä palasi paperipussin käyttäjäksi. Tai ajatellaan vaikkapa hevoskärryjä. Niistä luovuttiin ja hevoset vapautuivat kärryjen vetämisestä, mutta tilalle tuli auto, joka toi mukanaan kolarit ja ilmaston saastuttamisen."
Onko mikään ratkaisu lopulta täydellinen? "Ei ole, mutta juuri siksi hyötyjä ja haittoja pitää punnita. Esimerkiksi aurinkokennojen avulla auringosta saadaan koko ajan paremmin energiaa talteen. Jos energiaongelmat saataisiin ratkottua aurinkovoiman avulla, se säteilisi koulutukseen, terveyteen, ruokaan ja asumiseen. Monet maailman köyhimmistä maista ovat niitä, missä aurinko paistaa eniten."
*** Pölönen ei tiedä, mitä aikoo itse tehdä ammatikseen 20 vuoden päästä. Hänen mielestään tietämättömyys on vapauttavaakin.
"Aika näyttää ja mahdollisuuksia riittää. Kestävän kehityksen tavoitteet puhuttelevat minua."
*** Perttu Pölönen Ikä: 27 Koulutus: Musiikin kandidaatti pääaineenaan säveltäminen Ura: Kehittänyt palkitun Sävelkellon eli kahdesta kiekosta muodostuvan kellon, joka auttaa hahmottamaan eri sävelasteikkoihin kuuluvat sävelet. Perustanut koulutusalan yrityksen Myanmariin. Kirjoittanut kirjat Tulevaisuuden lukujärjestys ja Tulevaisuuden identiteetit. Yrittäjä, puhuja. Motto: Tee työksesi asioita, joista sekä isovanhempasi että lapsenlapsesi voivat olla ylpeitä.
Teksti: Iida Ylinen Kuvat: Jarkko Mikkonen ja Adobe Stock Julkaistu: YTY-lehdessä 04/2022
Lisätietoa
YTYn työsuhdeneuvonta Työelämän tietopankki YTYn työmarkkinajuristi auttaa jäseniämme pitämään huolta oikeuksistaan