Suomen Ammattivalmentajat SAVAL

Työterveyshuolto voi olla merkittävä henkilöstöetu

17.01.2020 | Työsuhdeasiat, Työsuhdeasiat

Artikkelikuva

Vaikka työterveyshuollon palveluissa pitää huomioida tasa-arvoinen kohtelu, johdolla voi olla eritasoiset terveyspalvelut

Työterveyshuolto on vuosien mittaan laajentunut alkuperäisestä tarkoituksestaan, lakisääteisestä ehkäisevästä työterveyshuollosta, sairauksien hoitamiseen. Työnantaja voi työterveyshuoltolain mukaisten palveluiden lisäksi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhoitopalveluita, esimerkiksi yleis- ja/tai erikoislääkäritasoista terveydenhuoltoa. Nämä edut, kun ne ovat tavanomaisia ja kohtuullisia, ovat työntekijälle verovapaita. Samoilla edellytyksillä myös sairauskuluvakuutus voi olla verovapaa henkilökuntaetu. Sairauskuluvakuutuksesta voidaan korvata myös lääkärin määräämät lääkekulut, jos työnantaja on tällaisen edun myöntänyt työntekijöilleen.

Työnantajan tarjoamien sairaanhoito- ja muiden vapaaehtoisten palvelujen tasoon vaikuttaa ratkaisevasti sairausvakuutuslain säännökset sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannusten korvausperusteista. Yleisperiaatteena on, että näistä palveluista työnantajalla on oikeus saada korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista.

Työterveyshuollon lisäpalveluista yleisin on yleislääkäritasoinen avosairaanhoito. Melko tavanomaista on tarjota myös erikoislääkäripalvelut siltä osin kuin se perustuu työpaikan työterveyslääkärin arvioon. Sen sijaan sairaaloiden hoitopäivämaksuja ja toimenpidemaksuja ei yleensä voida pitää työpaikkaterveydenhuoltoon sisältyvinä, joten niiden maksaminen ei ole työntekijälle verovapaa etu.

Työnantajan on hankittava työntekijälle näyttöpäätetyöhön sopivat erityiset silmälasit, jos niiden tarpeellisuus on  näön- ja silmientarkastuksessa todettu eivätkä tavanomaiset silmälasit ole työhön sopivat. Hammashuollosta ei työnantajille suoriteta korvausta, joten se on lisäpalveluna harvinaisin, mutta etuna se on työntekijälle myös veroton.

Työnantajien tulee noudattaa laajennetun työterveyshuollon palvelujen tarjoamisessa tasa-arvoiseen kohteluun perustuvaa käytäntöä. Tämän periaatteen mukaan esimerkiksi osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä tulee olla oikeus samoihin sairaanhoitopalveluihin kuin kokoaikaisilla työntekijöillä.  Työnantaja ei korkeimman oikeuden ratkaisun 2009:52 mukaan myöskään voi jättää jotain henkilöstöryhmää palveluiden ulkopuolelle. Sen sijaan samaan konserniin kuuluvilla yhtiöillä voi olla tasoltaan erilainen työterveyshuolto.

Yrityksen toimitusjohtaja ja muu johto ovat yrityksessä ns. avainhenkilöitä. Yritykselle saattaa aiheutua merkittäviä taloudellisia vahinkoja, jos avainhenkilö ei sairastumisen vuoksi pysty työtään tekemään. Tämän vuoksi on katsottu, että yrityksen johdolla voi pätevästi olla eritasoiset terveyspalvelut kuin muulla henkilökunnalla.

Suppeimmillaan pelkät tarkastukset

Lakisääteisen työterveyshuollon tarkoitus on ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia sekä edistää työympäristön terveellisyyttä ja työntekijöiden työ- ja toimintakykyä.  Suppeimmillaan työterveyshuolto on lähinnä ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa kuten erilaisia tarkastuksia.

Työnantaja voi vapaasti valita työterveyshuoltopalvelujen järjestämistavan kolmesta vaihtoehdosta: työnantaja voi hankkia palvelun joko terveyskeskukselta tai yksityisiä työterveyspalveluita tuottavalta lääkäriasemalta tai työnantaja voi järjestää palvelut itse perustamallaan työterveysasemalla. Työnantaja tekee päätöksen mistä, millaisia ja miten laajoja työterveyshuoltopalveluja hankitaan. Ennen päätöstä työnantajan on kuitenkin kuultava työntekijöitä esimerkiksi työsuojelutoimikunnan tai yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksissa. Työnantajan ja palveluntuottajan on tehtävä palvelusta kirjallinen sopimus, josta ilmenee työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus. Työterveyshuollon toiminnan suunnittelun on perustuttava työpaikkaselvitykseen, jossa arvioidaan muun muassa työstä ja työympäristöstä aiheutuvien terveysvaarojen merkitystä työkyvylle.

Oikeus työterveyshuoltoon on laajentunut koskemaan tietyissä tilanteissa myös tuotannollis-taloudellisilla perusteilla irtisanottuja henkilöitä. Vähintään 30 henkeä työllistävien työnantajien on tarjottava samassa laajuudessa työterveyshuolto tuotannollis-taloudellisilla perusteilla irtisanotuille työntekijöilleen kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä, jos irtisanottu työntekijä on ollut ennen työsuhteen päättymistä vähintään viisi vuotta työnantajan palveluksessa. Jos irtisanottu työntekijä siirtyy toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään kuusi kuukautta kestävään määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen toisen työnantajan palvelukseen, entisen työnantajan velvollisuus tarjota työterveyshuoltoa päättyy.

--

Kysyttävää tästä tai muusta työsuhteen asiasta? Työsuhteeseen liittyvä lakineuvonta on jäsenille maksutonta
ma-pe 08.30-13.00
puh. (09) 2510 1350
tyosuhdeneuvonta@yty.fi

Teksti Heikki Kähkönen, työsuhdeasiamies

  • 13
  • 18
  • 15
  • 45
  • 43
  • 17
  • 19

  • Lue lisää aiheesta