Suomen Ammattivalmentajat SAVAL

Lomautukset, etätyöt, vakuutukset ja muita koronaviruksen myötä esiinnousseita kysymyksiä

05.04.2020 | Työsuhdeasiat, Työsuhdeasiat

Artikkelikuva

YTYn kooste, mitä työntekijän tulisi tietää tässä poikkeuksellisessa tilanteessa

Juttua päivitetään tilanteen muuttuessa. Viimeisin päivitys ke 15.4.2020 klo 8:35

 

Koronaepidemian aiheuttama lomautus

Koronan seurauksena myös lomautuksia voi tulla monistakin syistä - kuten vaikka tilauskannan vähenemisestä tai matkustusrajoitteista johtuen.

Työnantajan on annettava lomautusilmoitus vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkua. Vähintään 20 työntekijän yrityksissä lomauttaminen edellyttää yt-neuvottelujen käymistä. Tästä voidaan poiketa työehtosopimuksissa. Erityisen painavista syistä yt-neuvottelut voidaan jättää järjestämättä ja päätös tehdä heti.

Tilanteen vuoksi tehtiin lakimuutos, jossa työsopimuslain mukaista 14 päivän lomautusilmoitusaikaa lyhennettiin viiteen päivään ja määräaikaisen työntekijän voi lomauttaa samoin ehdoin kuin vakituisen työntekijän. Muutokset ovat väliaikaisia. Ne koskevat 16.3.2020 ja sen jälkeen alkaneita lomautuksia ja ovat voimassa 31.7.2020 asti. Koska tästä on sovittu eri tavoin monissa työehtosopimuksissa, tarkista oma tilanteesi luottamusmieheltä tai YTYn työsuhdeneuvonnasta. Myös työehtosopimuksissa on nyt pääosin sovittu viiden päivän lomautusajoista.

Lomautuksen ajalta työttömyyskassan jäsen on oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan, jos päivärahan maksamisen edellytykset täyttyvät. Jos sovit lomautuksesta vapaaehtoisesti, menetät oikeutesi työttömyysetuuteen. Poikkeustilanteen vuoksi voi tulla muutoksia, jotka oikeuttavat työnantajan laajempiin oikeuksiin kuin normaalitilanteessa. Tämä kannattaa kuitenkin aina varmistaa ennen työnantajan päätöksen hyväksymistä.

 

Miten toimia, jos sinut lomautetaan

Jos sinut lomautetaan, ilmoittaudu TE-toimiston verkkopalvelussa työttömäksi työnhakijaksi heti ensimmäisenä lomautuspäivänä. Oikeutesi ansiopäivärahaan määräytyy TE-toimiston antaman lausunnon perusteella.

Koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi voit halutessasi lähettää ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksesi KOKO-kassaan jo yhden viikon kuluttua lomautuksen tai työttömyyden alusta. Normaalitilanteessa ensihakemus lähetetään vasta kahden viikon kuluttua. Ansiopäivärahaa haetaan KOKOn eAsiointi-palvelussa.

Kassan jäsenille voidaan maksaa lomautuksen ajalta ansiopäivärahaa, kunhan jäsenyysehto ja työssäoloehto täyttyvät.

Lisätietoa päivärahan maksamisesta lomautuksen ajalta löydät KOKO-kassan sivuilta.
Muista myös hakea muutosverokortti etuuden maksuun

 

Palkanalennus vai lomautus?

Työsopimuslaki ei tunne palkanalennusta. Tälläkään hetkellä vallitseva tilanne ei oikeuta työnantajaa tekemään palkanalennusta yksipuolisesti. Jos olet itse halukas suostumaan palkanalennukseen työnantaja tilanteen helpottamiseksi, huomioithan että palkanalennus alentaa myös työttömyyspäivärahaa.

Työn vähentyminen oikeuttaa työnantajan lomauttamaan työntekijän ja se onkin tällä hetkellä oikea tapa reagoida vallitsevaan tilanteeseen. Lomautuksen ajalta työttömyyskassan jäsen on useimmiten oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan, jos päivärahan maksamisen yleiset edellytykset täyttyvät.

 

Voinko saada päivärahaa, jos minua ei ole lomautettu, mutta työntekoni on estynyt?

Jos työnantaja ei lomauta, mutta työntekosi on estynyt, ilmoittaudu TE-toimistoon. TE-toimisto antaa kassalle lausunnon siitä, onko kyseessä lomautukseen rinnastettava syy. Lomautukseen rinnastettavan syyn ajalta olet oikeutettu ansiopäivärahaan.

Jos joudut jäämään kotiin lapsen kanssa koulujen sulkeuduttua, työttömyyspäivärahaa ei voida maksaa, koska et ole työtön tai lomautettu.


Lomautetun yritystoimintaa ja opiskelua koskeva lakimuutos tuli voimaan 1.4.

Lomautetun yritystoimintaa ja opintoja ei tutkita TE-toimistossa. Lakimuutos tuli voimaan 1. huhtikuuta. Muutoksen tarkoituksena on nopeuttaa lomautettujen työttömyysturva-asian käsittelyä. Lakimuutoksen myötä lomautetuilla ei myöskään ole velvoitetta laatia työllistymissuunnitelmaa tai osallistua TE-toimiston palveluihin.

Lomautettujen on jatkossakin ilmoittauduttava TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Lomautettujen on myös otettava vastaan työnantajan tarjoama työ.

Yritystoimintaa tekevien on tärkeää muistaa, että lomautetun työssäoloehdon tulee edelleen olla kertynyt palkansaajana tehdystä työstä. Jos henkilö on tehnyt työtä yrittäjäasemassa, hän ei täytä palkansaajan työssäoloehtoa eikä ansiopäivärahaa ei voida maksaa.

 

Omavastuuaikaa, enimmäismaksuaikaa ja työssäoloehtoa koskevat määräaikaiset muutokset voimaan 15.4. Laki on voimassa 15.4. – 6.7.2020.

Lakimuutoksen myötä työttömälle tai lomautetulle voidaan maksaa työttömyysetuutta myös viiden päivän omavastuuajalta. Muutos koskee henkilöitä, joiden omavastuuajan ensimmäinen päivä on 16.3.–6.7.2020 välisenä aikana.

Päivärahaa, jota on maksettu 16.3.2020 tai sen jälkeen alkaneen lomautuksen vuoksi, ei ajalla 16.3.–30.6.2020 huomioida päivärahan 300–500 päivän enimmäismaksuaikaa laskettaessa. Muiden työttömyyspäivärahaa saavien enimmäismaksuaika sen sijaan kuluu edelleen kuten ennenkin.

Jotta ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi saada, on täytettävä työssäoloehto sekä kassan jäsenyysehto. Nyt työssäoloehdon täyttymiseen riittää 13 kalenteriviikkoa, jos ansiopäivärahahakijan normaali 26 kalenteriviikon työssäoloehto ei täyty. Työssäoloehtoa kerryttävää työtä tulee olla tehty vähintään yksi kalenteriviikko 1.3.2020 jälkeen ja ansiopäivärahan ensimmäinen maksupäivä oltava viimeistään 3.7.2020. Jäsenyysehto on tällöin 13 viikkoa.

Työssäoloehdon puolittuminen koskee myös yrittäjän ei-omistavassa asemassa olevia perheenjäseniä, joiden työssäoloehto laskee 52 kalenteriviikosta 26 kalenteriviikkoon. Myös jäsenyysehto laskee 26 viikkoon.

Luontoisedut lomautuksen aikana

Luontoisetu on työnantajan muuna kuin rahana maksama osa palkkaa. Tällaisia ovat tyypillisesti esimerkiksi puhelin-, ateria-, auto- tai asuntoedut.

Lomautuksen aikana palkanmaksu lakkaa. Koska luontoisedut ovat osa palkkaa, nekään eivät ole työntekijän käytettävissä. Lähtökohtaisesti työntekijällä ei siis ole oikeutta luontoisetuihin lomautuksen aikana.

Asiasta voi kuitenkin sopia toisin. On mahdollista sopia työnantajan kanssa, että esimerkiksi puhelinetu olisi käytettävissä myös lomautuksen ajan. Osapuolet voivat esimerkiksi sopia, että puhelinetu on käytössä, ja työntekijä maksaa siitä työnantajalle vastiketta. Tämä vaatii kuitenkin sopimista, eikä työntekijä voi käyttää luontoisetuja ilman, että siitä on sovittu työnantajan kanssa.

Työsuhdeasunto on tästä poikkeus. Työntekijällä on oikeus käyttää lomautuksen aikana työsuhdeasuntoa ilman, että asiasta sovitaan erikseen. Työnantajalla on mahdollisuus periä lomautuksen ajalta kohtuullista vuokraa työsuhdeasunnosta, mutta näin ei ole työnantajan taholta pakko menetellä. Vuokraa voi periä palkanmaksuvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta.

Jos lomautuksen ajalta maksetaan soviteltua ansiopäivärahaa, luontoisedut otetaan huomioon päivärahan suuruudessa. Tällöin on mahdollista, että luontaisedut vähentävät päivärahan suuruutta.

 

Palkkaa vai tartuntatautipäivärahaa

Sairauden ajalta maksetaan lähtökohtaisesti joko palkkaa tai sairauspäivärahaa ja karanteenin ajalta tartuntatautipäivärahaa. Mikäli työntekijä sairastuu koronavirusinfektioon, toimitaan normaalien sairausajan palkanmaksuvelvoitteiden mukaisesti. Karanteeni ei ole irtisanomisen peruste, vaan työntekijän poissaolo karanteenin takia on oikeutettua niin sanotun ylivoimaisen esteen vuoksi.

Mikäli oma lapsi, perheenjäsen tai muu läheinen sairastuu, on työntekijällä oikeus palkattomaan poissaoloon pakottavista perhesyistä, esimerkiksi perheenjäsenen tai läheisen henkilön erityistä hoitoa varten. Työnantajan on pyrittävä järjestämään työt siten, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä ja työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.

Työntekijä on turvattu ansionmenetyksen varalta, jos hän joutuu viranomaisten määräämään karanteeniin virusepidemian vuoksi tartuntatautilain perusteella. Jos työntekijä joutuu olemaan karanteenin takia poissa töistä, hänelle maksetaan karanteenin ajalta tartuntatautipäivärahaa, joka määräytyy palkan mukaisesti työnantajan ilmoituksen perusteella.

Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa ilman omavastuuta ja ilman enimmäisaikaa, joten se korvaa täysimääräisesti ansionmenetyksen. Tarvitset kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin antaman päätöksen työstä poissaolosta. Kelan työntekijälle maksama tartuntatautipäiväraha ei kuluta sairauspäivärahaoikeuden enimmäismääriä, eikä siihen sovelleta myöskään omavastuuaikaa. Jos työnantaja maksaa tältä ajalta palkan, työnantajalla on oikeus saada Kelan päiväraha.

Alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada tartuntatautipäivärahaa, jos alle 16-vuotias lapsi on määrätty kotikaranteeniin. Kela korvaa ansionmenetyksen karanteenista, jonka on määrännyt kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri.

Tämänhetkinen tulkinta on, että:

•    Jos koulu tai päiväkoti suljetaan ilman, että oppilaita tai päiväkotilapsia laitetaan karanteeniin, ei tartuntatautipäivärahaa makseta.
•    Jos koulussa esimerkiksi opettajat ja vaikka osa oppilaista laitetaan karanteeniin ja sen jälkeen koko koulu suljetaan, tartuntatautipäivärahaan oikeutettuja ovat vain karanteeniin laitetut.

Työnantajalla ei ole näissä tilanteissa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa, ellei työntekijä pysty tekemään työtä etänä. Toki on mahdollista yrittää sopia vuosilomien, työaikapankkituntien tms. pitämisestä. Työntekijällä on kuitenkin oikeus luvallisesti olla poissa töistä ilman että työsopimusta voitaisiin päättää, jos kyse on pienistä lapsista, joita ei voida jättää yksin kotiin.


Etätyön tekeminen on suositeltavaa

Kaikki, joilla on mahdollisuus, tekevät varmastikin jo etätyötä. Siihen liittyen kuitenkin huomio vakuutuksista. Työpaikan vakuutus ei välttämättä korvaa kotona sattuvia tapaturmia. Työtapaturmavakuutus on lakisääteinen vakuutus, josta maksettavat korvaukset on määrätty laissa. Etätöiden osalta työtapaturmavakuutus kattaa vain työtehtävää suorittaessa sattuneet vahingot. Jos läppäri tippuu varpaille ja varvas murtuu, lakisääteinen vakuutus korvaa vahingon. Mutta jos liukastuu käydessään vessassa, vakuutus ei korvaa. Syynä on se, että työnantaja ei voi vaikuttaa kotona tapahtuvan työn turvallisuuteen ja olosuhteisiin. YTYn jäsenenä sinulla on kuitenkin voimassa myös vapaa-ajan tapaturmavakuutus.

YTYn jäsenillä on myös IFin matkavakuutus. Lue IFin kooste koronavirukseen ja matkavakuutukseen liittyen täältä

 

Voiko työnantajani määrätä minut etätöihin?

Lähtökohtaisesti ei voi, mutta tällaisessa poikkeustilanteessa kannattaa hakea ratkaisua sopimisen kautta. Työnantajan täytyy järjestää työntekijälle työntekopaikka, jos hän ei voi syystä tai toisesta johtuen työskennellä kotona.

 

Voinko tehdä automaattisesti etätyötä viruksen aiheuttaman riskin takia?

Etätyön tekemisessä tulee noudattaa työnantajan ohjeita. Pelkästään omalla päätöksellä ei voi jäädä tekemään työtä etänä.

 

Mitä jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä tai muitakaan henkilöstöedustajia?

Henkilöstöedustajien valinta on nyt erityisen tärkeää henkilöstön ja työnantajan välisen vuoropuhelun mahdollistamiseksi, jos heitä ei ennestään ole. Mikäli organisaationne toimii yksityisellä sektorilla, seuratkaa YTN:n ohjeita henkilöstöedustajien valitsemiseksi.

 

--

Palvelemme jäseniämme kaikkiin työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Jotta pystyisimme palvelemaan teitä mahdollisimman nopeasti, teimme tarkemman jaottelun, mistä jäsenenä saat nopeiten palveluja juuri sinun asiaasi liittyen. Toimistomme palvelee ma-pe 8.30-16, työsuhdeneuvonnan päivystys on ma-pe 8.30-13.

  • Jos tarvitset työttömyysturvaneuvontaa, soita Heikki Meskanen ti-to klo 11-13, p. 09-2510 1365 tai lähetä sähköpostia tyottomyysturvaneuvonta@yty.fi
  • Jos asiasi koskee lomautuksia tai yt-neuvotteluja, soita tai lähetä sähköpostia Jaana Liimataiselle, puh. (09) 2510 1360, jaana.liimatainen@yty.fi
  • Kun tarvitset muuta työsuhteeseen liittyvää lakineuvontaa, ota yhteyttä työsuhdeneuvontaan ma-pe 08.30-13.00, puh. (09) 2510 1350, tyosuhdeneuvonta@yty.fi
  • Lentäjäjäsenten yhteydenotot Antti Leino, puh. (09) 2510 1325, antti.leino@yty.fi
  • Neuvontaa luottamusmiehille ja muille yhteyshenkilöille Satu-Maarit Urtti, puh. (09) 2510 1345, satu-maarit.urtti@yty.fi
  • Muissa asioissa, kuten jäsenyyteen liittyen ota yhteyttä toimiston vaihteeseen puh. (09) 2510 1310, yty@yty.fi

 


 

 

 

  • 13
  • 18
  • 15
  • 45
  • 43
  • 17
  • 19

  • Lue lisää aiheesta