02.05.2023 | Työelämä, Työelämä
Julkisuudessa on kevään aikana käyty paljon keskustelua työuupumuksesta, ja esille on noussut mahdollinen tarve säännellä työnantajan vastuuta lailla. Tällainen keskustelu on enemmän kuin tervetullutta, mutta on myös hyvä palauttaa mieleen, mitä laki jo nyt edellyttää työnantajalta.
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajia ennaltaehkäisemään työntekijöiden sellaista työssä kuormittumista, joka voi johtaa työuupumukseen. Työnantajan on tunnistettava työn kuormitustekijät ja arvioitava niiden merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Tämä pitää sisällään myös psykososiaaliset kuormitustekijät.
Työantajalla on velvollisuus selvittää ja tunnistaa mm. työstä, työajoista ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Jos niitä ei voida poistaa, työnantajan on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin huomioon on otettava työn kaikki kuormitustekijät, joita kesäkuussa voimaan tulevassa työturvallisuuslain muutoksessa vielä selkeytetään, psykososiaalisia kuormitustekijöitä korostaen.
Työnantajan työturvallisuusvastuun piirissä voi hallituksen esityksen mukaan olla esimerkiksi seuraavat tekijät: työn yksitoikkoisuus, liiallinen tietomäärä, jatkuvat keskeytykset ja monen asian samanaikainen tekeminen, haastavat asiakastilanteet, liiallinen työmäärä työaikaan nähden ja toistuvat tietoteknisiin työvälineisiin liittyvät epäkohdat, häiriöt sekä vaatimukset. Lisäksi epäkohdat työyhteisön yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa voivat aiheuttaa haitallista työkuormitusta.
Työnantajia valvoo työsuojelun osalta aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet. Ne tekivät viime vuonna yli 3 000 tarkastusta, jotka kohdentuivat psykososiaalisen kuormituksen hallintaan työpaikoilla. Kahdella kolmasosalla tarkastetuista työpaikoista oli korjattavaa. Työsuojelutarkastuksissa käytetään apuvälineenä mm. Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kyselyä, johon annettujen vastausten perusteella valvontaa voidaan kohdentaa.
Tätä kyselyä voidaan hyödyntää myös omatoimisesti työpaikoilla (katso tarkemmin: Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kysely). Kyselyssä on tunnistettu potentiaalisiksi kuormitustekijöiksi epäselvyydet tehtävänkuvissa tai vastuissa, epärealistiset tavoitteet sekä epäselvät ohjeet. Myös liiallinen työmäärä, työskentely varsinaisen työajan ulkopuolella sekä epäsäännölliset työajat ovat tyypillisiä kuormitustekijöitä.
Toisaalta myös vaihtelun puute työssä tai työn yksitoikkoisuus voi kuormittaa, vaikka tämä harvemmin näkyy asiantuntijatyössä. Asiantuntijatyössä korostuu liiallisen työmäärän lisäksi kuormitustekijöinä hallitsematon tietotulva, usean eri asian tekeminen samanaikaisesti ja työn tekemisen jatkuva keskeytyminen. Näiden asioiden on todettu olevan aivoille erityisen haitallisia. Kuormitusta voivat aiheuttaa myös konkreettiset asiat kuten puutteet työvälineissä tai toimintahäiriöt, taikka esimerkiksi avokonttorin hälyisyys.
Sosiaalisia kuormitustekijöitä ovat ongelmat työntekijöiden keskinäisessä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa, liian vähäinen tuki työtovereilta ja ääritapauksissa työyhteisössä ilmenevä häirintä tai epäasiallinen kohtelu. Myös liian vähäinen tuki esihenkilöltä ja muut ongelmat vuorovaikutuksessa esihenkilön kanssa ovat omiaan aiheuttamaan kuormitusta. Tällaisten yksilöityjen anonyymisti esitettävien täsmäkysymysten ja -vastausten avulla työnantaja pääsee pureutumaan ongelmakohtiin selvästi paremmin kuin lyhyiden fiiliskyselyiden pohjalta.
Mikään ei luonnollisestikaan estä esihenkilöitä soveltuvin osin hyödyntämästä tällaisia kysymyksiä myös esimerkiksi kehityskeskusteluissa.
Työterveyslaitoksen tänä vuonna julkaisemasta tutkimuksesta ilmenee, että työuupumus tai kohonnut työuupumusriski koskee yli neljäsosaa työssäkäyvistä. Näin ollen kyseessä on iso riski työnantajankin näkökulmasta. Mikäli ei otettaisi edes inhimillisiä näkökohtia huomioon, on myös työantajan taloudellisen edun mukaista panostaa merkittävästi työuupumuksen ennalta ehkäisyyn ja hoitoon.
Tietopankki työsuhteesta - työturvallisuus Artikkeli 6.2.2023: Esihenkilöä haastavat tiimin jaksaminen ja muutostilanteet