Kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvat kustannukset yrityksille rajoittaisivat aiheettomien kilpailukieltojen määrää, kirjoittaa YTYn työmarkkinajohtaja Karoliina Huovila.

Kilpailukiellot eivät enää viime vuosina ole koskeneet pelkästään yritysten ylintä johtoa ja johtavia asiantuntijoita, vaan ne ovat yleistyneet vauhdilla kaikkien työntekijäryhmien sopimuksissa.

Tämänhetkisessä tilanteessa laki sallii työnantajan laatia sellaisen kilpailukieltosopimuksen, josta työntekijä ainoastaan kärsii, samalla kun työnantaja hyötyy siitä merkittävästi. Jos sopimus ei ulotu yli kuuden kuukauden päähän työsuhteen päättymisestä, se ei nykyisellään aiheuta työnantajalle mitään seurauksia tai kustannuksia. Sen sijaan työntekijä ei voi hyödyntää omaa osaamistaan muualla ja joutuu pahimmillaan pysyttelemään työmarkkinoiden ulkopuolella jopa kuukausien ajan. Tilanne voi olla mahdoton esimerkiksi nyt koronan vuoksi lomautetuille, jotka eivät irtisanouduttuaan voisi hakeutua toisen työnantajan palvelukseen, koska kilpailukielto estää sen.

YTYn jäsenistö koostuu hyvin erityyppisen koulutustaustan asiantuntijoista. Myös työtehtävät ja asema työyhteisössä vaihtelevat. Kilpailukieltosopimus tuntuu kuitenkin läpileikkaavan hyvin erityyppiset työt, työtehtävät ja alat. Näemme monesti käytettävän jäsenistöllämme ulkomaisten yritysten työsopimuspohjia, joissa kilpailukieltolausekkeet ovat standardina kaikille. On selvästi huomattavissa, että kilpailukieltosopimuksia käytetään nykyään rutiininomaisesti ja hyvinkin laajasti, jolloin niiden alkuperäinen tehtävä ei toteudu.

Isona ongelmana ovat myös erilaisiin määräaikaisiin projektitöihin palkatuille jäsenillemme asetetut kilpailukieltolausekkeet. Syntyy kohtuuttomia tilanteita, kun määräaikaisen työsuhteen päätyttyä työllistyminen omaa osaamista ja koulutusta vastaaviin töihin estyy.
Työ- ja elinkeinoministeriö asettikin jo kaksi vuotta sitten työryhmän valmistelemaan muutosta kilpailukieltosopimuksia koskevaan lainsäädäntöön. Nyt tämän työn tuloksena annetussa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että työnantajan velvollisuutta maksaa kilpailukieltosopimuksesta korvausta työntekijälle laajennettaisiin koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia. Tämä on myös YTYn ja Akavan tavoitteiden mukaista.

Jos rajoitusajaksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, on työnantajan maksettava työntekijälle rajoitusajalta korvaus, joka vastaa neljääkymmentä prosenttia työntekijän palkasta. Jos rajoitusajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettava rajoitusajalta korvaus, joka vastaa kuuttakymmentä prosenttia työntekijän palkasta. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi korvauksen maksamisajankohdasta ja työnantajan oikeudesta irtisanoa kilpailukieltosopimus. Kilpailukieltojen rajoittamista koskeva hallituksen esitys käsiteltäneen eduskunnassa syysistuntokauden aikana.

Lakimuutos olisi tervetullut ja vähentäisi todennäköisesti nimenomaan aiheettomien kilpailukieltojen määrää. Yritykset tuskin haluaisivat maksaa tarpeettomista kilpailukieltosopimuksista, jolloin muutos ohjaisi miettimään tarkasti, onko kilpailukielto jatkossa tarpeellinen. Näin turvattaisiin asiantuntijoille mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa ja lisättäisiin liikkuvuutta työmarkkinoilla. Työntekijöiden sitouttamiseen yritysten pitäisi jatkossa miettiä muita keinoja, kuin muualle työllistymisen estäminen.

Karoliina Huovila
YTYn työmarkkinajohtaja