Unelma avustustyöstä vei asiantuntijatehtäviin Kuala Lumpuriin

22.12.2020 | Työelämä, Työelämä

Artikkelikuva

Johanna Arvo on töissä Suomen Punaisella Ristillä, joka on lainannut hänet Punaisen Ristin kansainvälisen liiton (IFRC) tehtäviin. Viimeiset kolme vuotta hän on ollut operaatiokoordinaattorina Malesiassa, nyt COVID-19 -operaatioihin liittyen.

Haastattelutilanne vastaa täysin tämän hetken normaalia. Puhumme Teamsin välityksellä omissa kodeissamme. Miksi Johanna Arvon kuitenkin kannattaa tehdä töitä Kuala Lumpurista Malesiasta, eikä varsinaissuomalaiselta kotitoimistolta?
– Viiden tunnin aikaero tekisi Suomesta käsin työskennellessä työajoista tosi haastavia. Lisäksi alueen itäisimmät toimistot Tyynenmeren saarilla tuovat vielä neljä tuntia aikaeroa lisää. Juuri tällä hetkellä työskentelen kotoa käsin, mutta toimisto on ollut ajoittain auki. Toimistolla käydessä tapaa muita työntekijöitä. Käytäväkeskusteluissa ja spontaaneissa ajatustenvaihdoissa saa paljon sellaista tietoa, mikä nyt kotona työskennellessä jää saamatta. Yleensä käyn myös operaatiokohteissa seuraamassa ja arvioimassa työtä, mutta tällä hetkellä en matkusta.

Kuala Lumpuriin Arvo tuli alun perin kolmen kuukauden keikalle sijaistamaan, kunnes tehtävään saataisiin rekrytoitua pidempiaikainen työntekijä. Hänet kuitenkin valittiin hoitamaan tehtävää.
- Olin Kuala Lumpuriin tullessani tehnyt lyhyitä, kuukaudesta kolmeen kestäviä keikkoja eri puolilla maailmaa. Valinta tähän työtehtävään tuli hyvällä tavalla yllättäen, sillä olin haaveillut pidempiaikaisesta pestistä.

Arvo on työskennellyt Suomen Punaiselle Ristille kokopäiväisesti nelisen vuotta. Ennen nykyistä tehtävää hän ehti tehdä vuoden töitä liikkuvana sairaanhoitajana. Tällöin työsuhde oli Suomessa, mutta Arvo matkusti sinne, minne kulloinkin tarvittiin. Myös tehtävänkuva vaihteli arvioinnista asiantuntijaan ja sairaanhoitajaan.

Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisellä liitolla on viisi aluetoimistoa. Arvon asemapaikka, Aasian ja Tyynenmeren alueen toimisto, tukee alueen 38 kansallisen yhdistyksen toimintaa sekä teknisten asiantuntijoiden avulla että avustamalla katastrofien sattuessa operaatioiden rahoituksen hakemisessa. Tällä hetkellä Arvon työpöydällä on vain yksi operaatio, Covid-19. Siihen liittyen käynnistettiin ensin terveys- ja hygieniaohjelmia, tällä hetkellä reagoidaan koronan aiheuttamiin sosioekonomisiin vaikutuksiin.

Suomen Punainen Risti avustaa katastrofeissa karkeasti jaoteltuna lähettämällä Suomesta rahaa, tarvikkeita tai ihmisiä kriisialueille.
– Kun viedään ihmisiä kriisipaikoille, tärkeää on viedä tietoa ja asiantuntemusta. Jos Suomesta lähetetään paikalle klinikka, mukana lähtevät työntekijät pistävät klinikan pystyyn ja käyttävät aluksi laitteita, mutta parin kuukauden jälkeen klinikka luovutetaan paikalliselle taholle ja perehdytetyt paikalliset työntekijät jatkavat toimimista. Myös lähetettyjen työntekijöiden asiantuntemus alueista ja kriisitilanteista kasvaa pestin aikana, ja sitä voidaan hyödyntää myöhemmin, Arvo kuvailee asiantuntemuksen viennin hyötyjä.


Työkulttuuri pitää päivät pitkinä

Toimistokulttuuri Malesiassa on Arvon mukaan perinteisen aasialaista. Alaiset ovat työpaikalla yhtä kauan kuin pomokin, joten vaikka virallinen työaika on yhdeksästä viiteen, päivät venyvät ja toimistot ovat iltaisin täynnä väsyneitä työntekijöitä.
– Kyseessä on myös organisaation tapa tehdä töitä. Totta kai pitää joustaa, jos maanjäristys tulee illalla, että saadaan asiat etenemään. Silti itsekin myönnän, että tulee venytettyä päivää silloinkin, kun asioiden hoito ehtisi odottaa seuraavaan aamuun.

Toisena esimerkkinä työkulttuurista Arvo nostaa esiin haastavuuden ideoiden heittelyssä.
– Täällä ei ole tavallista pallotella asioita erilaisiksi ratkaisuiksi. Varsinkin itäaasialaiset kollegat ovat varovaisia siinä mitä sanovat, sillä epäonnistumisen pelko on voimakas. Suomalaisessa työkulttuurissa kannustetaan ideoimaan vapaasti.

Epäkohtana Arvo nostaa esiin myös palkkauksen epätasa-arvon delegaattien ja paikallisten työntekijöiden välillä. Työ on vaativaa kaikille, mutta saatu korvaus erilainen.

Monissa Aasian maissa on työlainsäädäntö, jossa työsuhde vakinaistuu maasta riippuen yhdestä kolmeen vuoden työskentelyn jälkeen automaattisesti.
– Tavallaan se on hyvä, sillä vakinaistamista ei pysty kiertämään. Toisaalta laki tekee sen, että työsuhteita päätetään juuri ennen kuin se kolme vuotta tulee täyteen, ellei ole työssään täysin korvaamaton.

Kuala Lumpurissa on suhteellisen helppoa elää ulkomaalaisena.
– Palveluita on hyvin tarjolla ja eläminen on suhteellisen edullista. Julkinen liikenne on halpaa ja verkosto toimiva. Vaikka yöllä en lähtisi yksin julkisilla enää liikkeelle, on Kuala Lumpur suhteellisen turvallinen paikka elää.

Toimistossa ihmiset ovat ystävällisiä, kun heidät oppii tuntemaan.
– Työpaikalla usein syödään eväitä ja kahvihuone on toimiston sydän, kuten monessa muussakin maassa. Pidän siitä, että toimistossa on hiljaista työskennellä ja siitä pidetään täällä kiinni. Iso avotoimisto toimii yllättävän hyvin.


Haaveesta tuli hitaasti totta

Punaisen Ristin toimintaan Arvo päätyi jo nuorena vapaaehtoisena. Silloin hän haaveili lähtevänsä vielä joskus avustustyöntekijäksi, mutta toisaalta ajatus tuntui sekä kaukaiselta että epäselvältä – miten sellaiseen työhön voisi päästä? Arvo opiskeli ensin sairaanhoitajaksi ja sitten hätäkeskuspäivystäjäksi. Parin hätäpäivystysvuoden jälkeen hän vaihtoi silloiseen Liikennevirastoon, jossa teki liikennepäivystäjän tehtäviä kymmenisen vuotta. Vuonna 2013 hän pääsi osana EU Aid Volunteers -pilottia kolmeksi kuukaudeksi Paraguayhin kouluttamaan Punaisen Ristin hengenpelastajia.

Seuraavana vuonna, melkein parikymmentä vuotta ensimmäisestä ajatuksesta päästä avustustyöntekijäksi, Arvo kävi kansainvälisen avustustyöntekijöiden peruskurssin ja muita koulutuksia päästäkseen alkuun ulkomaantehtävissä. Vuonna 2015 hän lähti Sierra Leoneen, samana vuonna Nepaliin pikkukylään keskelle vuoristoa ja seuraavana vuonna Kreikkaan.
– Käytin keikkoihin kesälomia, virkavapaita, vuorotteluvapaallakin olin. Keikat koukuttivat, ja kun tuli tilaisuus mennä keskustoimiston palkkalistoille töihin liikkuvaksi hoitajaksi, tartuin tilaisuuteen.

Lyhyillä katastrofiavun komennuksilla Arvo työskenteli terveydenhoitopuolella, mutta nykyinen työnkuva liittyy katastrofien hallintaan. Lähetettyjen työntekijöiden työsopimukset Punaisella Ristillä ovat määräaikaisia. Pitkäkestoiset avustustyöntekijäsopimukset ovat useimmiten yhdestä kolmeen vuotta, lyhyet katastrofiavun komennukset tyypillisesti yhdestä kolmeen kuukautta.
– Tästä työstä minulla ei ollut kokemusta, mutta tehtävä on hyvä yhdistelmä siitä, mitä olen aiemmin tehnyt ja tilaisuus oppia myös uutta. Työsopimukseni päättyy ensi kesänä, joten jossain vaiheessa pitää alkaa miettiä tulevaisuutta ja seuraavaa kohdetta.

 

Teksti Leena Vänni Kuva Johanna Arvon kotialbumi. Juttu on alunperin julkaistu YTY-lehdessä 4/2020

  • 13
  • 18
  • 15
  • 45
  • 17
  • 19