08.08.2019 | Työelämä, Työelämä
Työpaikan vaihtamiseen liittyvät ristiriitatilanteet ovat tuttuja YTYn työsuhdeneuvonnassa.
Moni hakee uudesta työpaikasta piristystä uralle ja vaihtelua arkeen, mutta aina kaikki ei mene putkeen. - Voi olla, että työnantajan kanssa on puhuttu esimiesasemasta mutta sellaista tai alaisia ei olekaan. Tarjolla on enemmänkin asiantuntija- kuin esimiestyötä, YTYn työsuhdeasiamies Heikki Kähkönen luettelee tyypillisiä tilanteita.
Suomen Ammattivalmentajat SAVALin jäsenten kohdalla Kähkösen ratkaistavaksi on tullut tilanteita, joissa tullaan urheiluseuraan töihin valmentajaksi, mutta työ onkin suurelta osin salin siivoamista ja toimistotöitä, Kähkönen sanoo.
Kähkösen mukaan työnantajat perustelevat yllättäviä muutoksia työtehtäviin usein sillä, että kyse on väliaikaisesta tilanteesta, joka kyllä ratkeaa pian. Mutta aina ei ratkea.
Saako palkkaa alentaa jälkikäteen?
Palkkaukseen liittyvät kädenväännöt ovat melko yleisiä. Heikki Kähkösen mieleen tulee kaksi tyypillistä tapausta. - Ensimmäisessä palkanmuodostus on osittain tuloksesta riippuvaista eli työhön liittyy enemmän myyntiä kuin on sovittu. Tulokseen ei kuitenkaan voi päästä, koska myyntivaatimukset ovat sekä epärealistisia että sekavia, joko vahingossa tai tarkoituksellisesti. Näin palkanmuodostus jää heikoksi.
Toinen melko yleinen tapaus liittyy siihen, että sopimusneuvotteluissa palkka on määritetty esimiesaseman mukaan mutta esimiesasema jää haaveeksi. - Työnantaja voi alkaa vaatia, että nyt kun sinulla on alempi tehtävä, niin myös palkkaa on alennettava. Työnantaja ei kuitenkaan voi yksisuuntaisesti alentaa palkkaa, jos siirtyy esimiestyöstä asiantuntijatyöhön.
”Neuvottele aina ensin”
Kaiken kattavia ohjeita siihen, miten konflikteja pitäisi selvittää, ei voi antaa, sillä jokainen tilanne on yksilöllinen ja yritys erilainen. Heikki Kähkönen suosittelee joka tapauksessa istumaan neuvottelupöytään työnantajan kanssa. Isoissa yrityksissä mahdollisuuksia työtehtävien uudelleen jakamiselle on Kähkösen mukaan keskimäärin enemmän kuin pienissä. - Kannattaa selvittää, voisiko omaan toimenkuvaan saada muutoksia, jotta päästäisiin tyydyttävään ratkaisuun. Jos kaivattua esimiesvastuutta ei olekaan, kannattaa neuvotella, olisiko sitä mahdollista saada esimerkiksi organisaatiomuutoksilla tai voisiko asiantuntijatyö myös täyttää omat toiveet. - Jos asiantuntijatyö ei käy, niin se on syytä selvästi ilmoittaa esimiehelle, Kähkönen sanoo.
Kiusaaminen tyhjensi tiimin
Pääkaupunkiseudulla asuva Jonna on joutunut oppimaan kantapään kautta, mihin liiallinen kiltteys ja joustaminen voi työelämässä johtaa. Jonnan työpaikat ovat vaihtuneet viime vuosina tiuhaan epäonnisten sattumusten takia.
Jonna aloitti henkilöstöpuolella suuressa rakennusalan yrityksessä reilu 10 vuotta sitten ja pääsi vuosi vuodelta mielenkiintoisempiin ja vaativampiin tehtäviin. Jonna muun muassa yleni HR-järjestelmän pääkäyttäjäksi ja kehittäjäksi. - Minulla on kaupallinen koulutus, mutta opin it-hommat työn ohessa.
Isossa yrityksessä oli kuitenkin Jonnan mukaan todella moni asia sekaisin. Suurin vitsaus oli työntekijöiden kiusaaminen. - Se koski myös minua. Oli työntekijöiden mustamaalaamista, ja virheet tuotiin esiin yleisissä tilanteissa. Työrauhaa ei ollut. Kun talossa alkoi yt:t lähdin vapaaehtoisena ja niin lähti puolet koko tiimistä.
”Kiltti ja vastuuntuntoinen” ei jaksanut
Jonna vaihtoi suureen konepajayritykseen mutta varauksellisin odotuksin. Jonnan ystävä oli nimittäin varoitellut, että Jonna ei ehkä viihtyisi yrityksessä.
Peloista tuli totta. Jonnan mukaan organisaation odotukset olivat kohtuuttomia. Jonnan olisi yhtä aikaa pitänyt olla sekä henkilöstöpuolen että it- ja järjestelmäkehityksen asiantuntija. - Minun olisi pitänyt tietää kaikesta kaikki. Yritimme aktiivisesti korjata tilannetta esimiehen kanssa, mutta tilanne ei korjaantunut. Työrauha puuttui, mikä kuormittaa tällaista kilttiä ja vastuuntuntoista.
Saadakseen vaihtelua elämäänsä Jonna alkoi opiskella yliopistossa maisteritutkintoa työn ohessa. - Olimme sopineet työnantajan kanssa kolmen kuukauden opintovapaasta, mutta kun se lähestyi, esimies sanoikin, ettei opintovapaa onnistukaan. Jatkoin kuitenkin opiskelua omalla ajalla, ja päivät venyivät 16-tuntisiksi. Aloitin aamukuudelta ja lopetin iltakymmeneltä. - Aloin olla henkisesti aivan rikki. En enää jaksanut vaan irtisanouduin, Jonna kertoo.
”Esimies ei piitannut mitä osaan”
Seuraavaksi Jonna pääsi töihin ohjelmistoyritykseen, joka oli kovassa nosteessa ja palkkasi uusia työntekijöitä koko ajan. Jonna joutui jälleen pettymään. - Homma meni alusta alkaen päin helvettiä. HR-esimies ei ollut minua edes vastassa ensimmäisenä päivänä, kukaan ei esitellyt minulle paikkoja tai ihmisiä. Työkaverit eivät olleet kiinnostuneita minusta eikä kukaan tiennyt, mitä minut oli palkattu tekemään. - Lopulta kävi ilmi, että esimies oli ajatellut minusta ohjelmoijaa, joka tekee järjestelmäratkaisuja asiakkaille. Olin, että what! Luulin tulleeni tekemään prosessikonsultointia ja kehittämään liiketoimintaa. Jonna joutui jäämään sairauslomalle. - Esimies kutsui minut sairauslomalla tapaamiseen. Arvasin jo, mitä tapaaminen koskisi: työsopimukseni purettiin koeajalla. Se oli minulle oikeastaan helpotus, sillä en olisi jatkanut yrityksessä enää koeajan jälkeen.
Muutaman kuukauden työttömänä olon jälkeen Jonnalla on kuitenkin hyviä uutisia. Hän on juuri aloittanut uuden työn prosessikonsulttina työpaikassa, jossa hänellä on vanhoja kavereita. - Olen ollut ennakkoluuloton, ja se on kostautunut monessa tilanteessa. En ole kuitenkaan halunnut katkeroitua. Mutta kyllä nämä vuodet ovat raskaita olleet, Jonna summaa.
Yrityskaupat lisäävät kuormitusta
Yli 30 vuotta sosiaalialan vaativissa esimiestehtävissä työskennellyt Tuulikki on huolissaan alan esimiesten ja johtajien jaksamisesta. Tuulikin mukaan uusia työtehtäviä tulee koko ajan lisää ja kaiken olisi mahduttava kokonaistyöajan piikkiin. Sosiaalialan päälliköt eivät uskalla sanoa ei työpaikan menettämisen pelossa. - Palvelupäälliköiden toimenkuva on muuttunut radikaalisti. Esimiehiltä voidaan alkaa vaatia hoitotyönkin tekemistä. Normaalisti nämä tunnit olisi merkitty työvuorolistaan, mutta kokonaistyöajassa sitä ei tehdä, sillä työ läikkyy vapaa-ajalle, iltoihin ja viikonloppuihin. Työhyvinvointi on koetuksella, Tuulikki sanoo.
Muutosta ovat Tuulikin mukaan vauhdittaneet monet yrityskaupat. Suuret sosiaalialan yritykset ostavat pieniä yrityksiä, säätiöitä ja hoitokoteja, minkä jälkeen työtahti Tuulikin mukaan usein kiristyy. - Palvelupäälliköllä saattaa olla neljäkymmentäkin suoraa alaista. Se on aika mahdoton kuvio.
Esimies vailla valtaa ei auta
Yrityskauppojen myötä monissa yrityksissä on Tuulikin mukaan nimitetty lähiesimiehiksi säästösyistä tiimivastaavia. - Tiimivastaavilla ei kuitenkaan ole todellisia esimiesoikeuksia eikä päätäntävaltaa, vaan suora esimies onkin palvelupäällikkö. - Jos esimiehet uuvahtavat ja vaihtuvuus on suurta, on kallista koko ajan rekrytoida ja kouluttaa uusia esimiehiä, Tuulikki vetoaa.
Tuulikki suosittelee uudessa työpaikassa aloittavia esimiehiä olemaan yhteydessä liittoon, jos he epäilevät sudenkuoppia. - Ennen työsopimuksen allekirjoittamista tulisi tarkkaan käydä läpi työsopimus työnantajan kanssa ja mahdollisesti myös toimenkuvan mukaiset odotukset ja säännöt. On oltava itsekäs ja vedettävä tietyt rajat oman jaksamisen takia, Tuulikki lisää.
Haastateltavien nimet on muutettu.
Teksti Tuomo Tarvas, julkaistu alun perin YTY-lehdessä 4/2017