Työkaveri voi olla ystävä – mutta siihen liittyy omat vaaransa

13.10.2020 | Työelämä, Työelämä

Artikkelikuva

Työkaverit voivat olla ystäviä myös työajan ulkopuolella. Pelkistä kollegoista koostuva ystäväpiiri on kuitenkin haavoittuvainen, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori.

Toimivan työkaveruuden perusta on rehellisyys ja avoimuus niin kollegoiden kuin esimiehen ja alaistenkin kesken, sanoo kiinteistö- ja sote-alalla työskennellyt esimies. Samoilla linjoilla on THL:n tutkimusprofessori Marko Elovainio (kuvassa).

– Hyvä työkaveruus rakentuu siitä, että ihmisten väliset suhteet ovat riittävän avoimet ja luottavaiset. Ihmiset uskaltavat sanoa omat mielipiteensä ja kunnioittavat muiden mielipiteitä, sanoo Elovainio, joka on erikoistunut muun muassa henkilöstön yhteistyöhön sekä johtamisen ja työn organisointiin.

– Tullaan toimeen ja saadaan työt hoidettua tehokkaasti myönteisessä ilmapiirissä. Jos oikein hyvin käy, niin työtovereista voi tulla siviilipuolenkin ystäviä, mutta siinä on oma rajansa. Pääasia on, että kaveruus ei lyö korville työyhteisön roolissa toimimisessa, Elovainio jatkaa.

Työelämän ulkopuolisista verkostoista kannattaa huolehtia

Toisinaan työkaveruus kehittyy ystävyydeksi myös työpaikan ulkopuolella. Kollegojen kanssa vietetään paljon aikaa ja he ovat etenkin asiantuntijaorganisaatiossa usein samanhenkisiä. Vaarana kuitenkin on, että ystäväpiiri kaventuu pelkkiin kollegoihin.

Elovainion mukaan sosiaalisen verkoston kaventuminen on yleistä vaativassa asiantuntijatyössä, jossa työpäivät tuppaavat venymään. Muut sosiaaliset suhteet jäävät helposti vähälle huomiolle.

– Jos sosiaalisesta verkostosta tulee kapea ja siihen kuuluu vain kollegoita, se on hyvin haavoittuvainen. Jos sairastuu, eläköityy tai menettää työn, niin verkosto voi hävitä kokonaan, mikä on ihmiselle hankala ja haastava paikka. Laajasta verkostosta kannattaakin pitää huolta, myös vaativassa asiantuntijatyössä.

Etenkin ruuhkavuodet asettavat haasteita työn ulkopuolisten kaveruussuhteiden ylläpitämiselle. Toisaalta työkaverit ovat myös tärkeä voimavara elämän keskittyessä työntekoon ja perheeseen.

Lasten ollessa pieniä työelämän ulkopuolisten ystävyyssuhteiden hoitaminen vaatii erityistä huomiota, sanoo tätä juttua varten haastateltu kiinteistöalalla työskentelevä myyntijohtaja, joka on toiminut aiemmin mm. sote-alalla yksikön päällikkönä.

Häntä on helpottanut yli 20 vuoden takaa löytyvä lukioaikainen ystäväporukka. He työskentelevät eri aloilla.

– Melko paljon jutellaan töihin liittyvistä asioista. Monet ovat samassa tilanteessa urallaan, kun on ensimmäisiä johtajatehtäviä ja vastuu on kasvanut. Olemme kyenneet keskustelemaan hankalista tilanteista, mitä työelämä on tuonut mukanaan. Kyllä se on ollut positiivinen rikkaus.

Liian tiiviit klikit ja kuplautuminen luovat haasteita

Hyvien työkavereiden ei tarvitse olla ystäviä työpaikan ulkopuolella, mutta tätä ei myöskään kielletä. Työyhteisöön haasteita asettaa kuitenkin liiallinen klikkiytyminen, varsinkin jos muut kokevat jäävänsä ulkopuolisiksi. Näissä tilanteissa esimiehen asema korostuu.

– Klikeille tulee oma tapa puhua työyhteisön asioista, jolloin osa jää kokonaan ulkopuolelle. Ei ihmisiä saa estää ystävystymästä, mutta se ei saa näkyä negatiivisesti. Esimiehen vastuu työyhteisöstään on tosi tärkeässä asemassa. On tärkeää, että esimies huomioi kaikkia tasapuolisesti, eikä klikkien toiminta eskaloidu, sanoo kiinteistöalalla työskentelevä myyntijohtaja.

Tutkimusprofessori Elovainion mukaan klikit syntyvät helposti samankaltaisten ja -mielisten työkavereiden kesken, jos se on mahdollista. Niissä on hyviäkin puolia. Toiminta voi olla usein helpompaa, kun sosiaalista energiaa kuluttavia hankauksia ja ristiriitoja ei tule. Ongelmia syntyy, jos työyhteisö kuplautuu. Pahimmillaan se kaventaa näkökulmia.

– Aina olisi terveellistä tuulettaa ajatuksia. Tutkimuksessa sitä kutsutaan Group Thinking -efektiksi. Jumiudutaan yhteen näkökulmaan. Ajattelusta tulee kaavamaista. Ei uskalleta, eikä välttämättä edes nähdä toisia vaihtoehtoja tavalle toimia ja ratkaista tiettyjä ongelmia, Elovainio sanoo.
– Juuri tätä kannattaisi asiantuntijatyössä välttää: liian tiiviitä ja pitkäaikaisia ryhmiä, jotka tekevät töitä vain keskenään.

Pätkätyöläiset jäävät helposti ulkopuolisiksi

Työkaveruuden syntymiseen vaikuttaa myös asema työyhteisössä. Etenkin tilanteet, joissa työkaveri muuttuu kollegasta esimieheksi voivat olla mutkikkaita.

– Aika tarkkaan joutuu rajaamaan henkilökohtaista kaveruutta omia työntekijöitä kohtaan. Olen pyrkinyt pitämään tiukkaa rajaa, etteivät suhteet vaikuttaisi omaan päätöksentekoon, sanoo kiinteistöalan myyntijohtaja.

– Semmoinenkin tilanne on tullut uralla vastaan, että olen siirtynyt asiantuntijasta esimieheksi ja kollegat ovat muuttuneet alaisiksi yhdessä yössä. Paljon on pitänyt miettiä ja käydä keskustelua työkaveruuden rajoista.

Yleisradiolla sekä työntekijänä että esimiehenä työskennellyt Sam Stäuber sanoo, ettei hän ole urallaan siirtynyt esimieheksi samassa työporukassa. Ajatusta hän pitää jossain määrin pelottavana. Stäuber kuitenkin näkee esimiesaseman muuttavan henkilötasolla toimimista asiallisemmaksi.

– Olen tyyppinä sellainen, että tykkään kun töissä on hauskaa ja löytyy huumoria, mutta esimiehenä pitää olla vähän enemmän kieli keskellä suuta, ettei anna vääränlaisia signaaleita, tätä nykyä Svenska Ylen ohjaajien ja tuotantospesialistien päällikkönä työskentelevä Stäuber kertoo.

Tavallisemman esimies-alainen –suhteen ohella myös lyhyet työsuhteet luovat haasteita työkaveruuden rakentumiselle. Kun tiedetään, että ihminen pian vaihtuu, ei pätkätyöläinen välttämättä jaksa tutustua kollegoihin, eivätkä kollegat häneen. Myös jatkuva työhön perehdyttäminen on raskasta.

Etenkin media-alalla pätkätyöt ovat yleisiä. Stäuber kertoo tehneensä aiemmin urallaan jonkin verran pätkätöitä ja määräaikaisuuksia. Toisinaan hän koki olonsa ulkopuoliseksi.

– Ulkopuolisuuden tunne on voimakas ja se korostuu, kun on yhteisöllistä toimintaa. Pätkätyölaiset jäävät työsuhteen päättyessä kannustepalkkioiden ja tyky-päivien ulkopuolelle. Se on märkä rätti vasten kasvoja.

Etätyöt etäännyttävät

Maapallon väestöä ravistelevan koronaviruksen vaikutuksista työntekoon on puhuttu paljon. Epidemia on ajanut monet etätöihin, mikä on haastanut myös työkaveruutta. Spontaanit ajatuksenvaihdot ovat jääneet, eikä asioihin tarttuminen ole välttämättä niin rivakkaa.

Ylellä 20 vuotta työskennellyt Stäuber kertoo hänen tiiminsä tehneen pitkälti etätöitä. Työteho on Stäuberin mukaan kasvanut, kun siirtymät työpaikalle ja kokouksiin ovat poistuneet. Etätyöllä on kuitenkin ollut voimakkaasti etäännyttävä vaikutus.

– Ei tule ex tempore -tapaamisia. Kaikki kohtaamiset ovat suunniteltuja videokonferensseja, joissa on suunniteltu agenda. Ollaan otettu vartin taukoja videoyhteydessä, mutta ei se korvaa kasvokkain kohtaamista. Se on selvästi negatiivinen puoli. Alkuhuuma on laskenut ja on tullut puutuminen. Haluaisi jo päästä ihmiskontaktiin, Stäuber kuvailee.

THL:n Elovainion mukaan epävirallisella kanssakäymisellä on tärkeä rooli työkaveruuden rakentumisessa. Etätyöt ovat näin ollen iso haaste – etenkin uudempien työntekijöiden kannalta.

–  Kaikissa organisaatioissa on paljon epävirallista ja hiljaista tietoa, joka selviää ihmisille hiljalleen, epävirallisen kanssakäymisen kautta ryhmään ottamisen prosessin myötä. Se miten asiat organisaatiossa menevät, ei välttämättä ole luettavissa organisaatiokaavioista. Paljon on vakiintuneita tapoja hoitaa asioita ja näiden viestiminen on etätöissä hankalaa.

 

 

 

Teksti Jaakko Tiira Kuva Jani Laukkanen
Juttu on julkaistu alunperin YTY-lehdessä 3/2020

  • 13
  • 18
  • 15
  • 45
  • 17
  • 19