KIHUn julkaisun mukaan päätoimisten valmentajien haasteina työn kuormitus ja työroolin epäselkeys

KIHUn julkaisun mukaan päätoimisten valmentajien haasteina työn kuormitus ja työroolin epäselkeys

28.10.2020 | Blogit, Työelämä

Artikkelikuva

SAVALin oma, aiempi tutkimus tukee KIHUn valmentajakyselyn tuloksia.

KIHUn tänään julkaisemaan valmentajakyselyyn vastasi 490 päätoimista valmentajaa. Tulokset nostivat esiin valmentajan työn hienouksia, mutta myös epäkohtia työn- ja tehtävänkuvaan liittyen. Osa valmentajista koki työroolin epäselkeäksi ja työn kuormittavuuden epäsopivaksi. Nämä lienevät kaksi keskeisintä kehitettävää asiaa valmentajien työtyytyväisyyttä sekä kokonaishyvinvointia ajatellen.

Valmennustyön ja siviilielämän yhteensovittamisessa on myös haasteita. Osalla ammattivalmentajista työaika ja -muoto eivät osu ”normaaliin”, vaan työtä tehdään eri paikoissa ja vaihtelevin työajoin, joka vaikuttaa suuresti elämään myös työn ulkopuolella. Monella ammattivalmentajalla työ painottuu iltapäiviin, iltoihin sekä viikonloppuihin. Lisäksi työn kokonaismäärä, kilpailu-, ottelutapahtumat, leirit ja turnaukset rytmittävät työtä niin, että sillä on varsin suuria heijastusvaikutuksia yhteiskunnan pyöriessä normaalin työajan aikarytmissä.

Tulosten mukaan keskimääräinen valmentamiseen käytettävä työaika on 29 tuntia viikossa. Tämän lisäksi valmentajilla on työkuvassa paljon muutakin kuin itse urheilijoiden kanssa toteutetut valmennustapahtumat. Kyselyyn vastanneista valmentajista 60 prosenttia ilmoitti, että muiden tehtävien hoitoon kuluu keskimäärin 16 tuntia viikossa. Tämä antaa kuvaa, että yli puolet vastaajista tekisi yli 40 tunnin keskimääräistä työviikkoa. SAVALin oma jäsenkysely (2019) tulee tätä löydöstä. SAVALin jäsenkyselyyn vastanneista lähes 70 prosentilla vastaajista todellinen viikoittainen työaika ylittää 40 tuntia viikossa ja yli 60 prosenttia vastaajista pitää nykyistä työmäärää jatkuvasti tai ajoittain liian suurena.

SAVALin jäsenistöstä viidesosa kokee palautuvansa huonosti työn rasituksista. Usein viikkolepoaika jää vajaaksi. Työpäivät saattavat alkaa aikaisin aamulla ja päättyä usean keskeytyksen jälkeen illalla sekä levittäytyä kuudelle tai seitsemälle päivälle viikossa.
Toimialalla on edelleen liikaa suullisia sopimuksia (vastaajista 5 %) tai ilman työsopimusta olevia valmentajia (vastaajista 6 %). Toki työsuhde voi syntyä, vaikka sopimusta ei olisikaan (työn tekeminen työnantajan lukuun, työn vastikkeellisuus, työnantajan johdon ja valvonnan alaisuus), mutta työsuhteessa tulee aina tehdä työsopimus.

Selvää on, että toimenpiteitä urheilualan ammattimaistamiseksi tarvitaan. Tässä koostamani lista, joihin puuttumalla asioita saadaan kehitettyä helposti:

•    Asianmukaiset työsopimukset
•    Työaikalain mukaiset työajat ja työajanseuranta
•    Työnkuvan selkiyttäminen
•    Työnohjauksellista tukea ammattilaisille
•    Luottamustoimien kautta tapahtuvaan esimiestyöhön huomiota
•    Osaamisen kehittäminen esimiestyössä ja johtamisessa

Niin KIHUn kuin SAVALinkin tutkimuksen mukaan päätoimisten ammattivalmentajien sitoutuminen urheilijoiden ja urheilun kehittämiseen on erittäin korkealla tasolla. Päätoimisten valmentajien korkea osaamisen taso tukee myös kokonaishyvinvointia. Valmentajat ovat aktiivisia oman osaamisen kehittämisen suhteen ja tunnistavat hyvin voimavaroja lisääviä asioita.

Raino Nieminen
toiminnanjohtaja

Linkki julkaisuun Valmentajakysely 2019 – päätoimiset valmentajat

 

  • 13
  • 18
  • 15
  • 45
  • 17
  • 19