Seksuaalinen ahdistelu tulee aikaisempaa laajemmin rangaistavaksi lailla, jonka Eduskunta hyväksyi 27.6.2022.

Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, mikä merkitys yleensäkin on rangaistavuudella arvioitaessa tekojen hyväksyttävyyttä. Laaja yksimielisyys näyttää vallitsevan siitä, että rikoslaki ei määrittele sopivan käytöksen rajoja. Hyviä ratkaisuja ei kuitenkaan ole yleensä tarjolla siihen, miten sopimattomaan käytökseen sitten voisi puuttua.

Ehkä jotain apua saamme nyt muutettavasta rikoslain pykälästä. Aikaisemmin seksuaalisena ahdisteluna rangaistavaa olivat vain koskettelemalla tapahtuneet teot. Nyt rangaistavaksi tulevat myös sanalliset ilmaisut ja viestien lähettäminen sekä muutkin teot, jotka voimakkuutensa tai toistuvuutensa vuoksi rinnastuvat vakavuudeltaan kosketteluun. Aiemminkin tällaisista teoista on voitu rangaista, esimerkiksi kunnianloukkauksina, mutta nyt tilanne selkeytyy uhrien näkökulmasta.

Lakimuutoksella pyritään vaikuttamaan myös asenteisiin ja sitä kautta käyttäytymiseen. Hallituksen esityksessä on kuitenkin korostettu, että sääntelyllä ei tavoitella siveellisyyttä tai yhdenmukaista sukupuolikäyttäytymistä. Ihmisten seksuaalinen käyttäytyminen saakin esityksen mukaan olla monen muotoista ja epämuodollista. Siksi rangaistavuutta arvioitaessa tärkeässä roolissa on seksuaalinen itsemääräämisoikeus.

Teon rangaistavuuden edellytys on, että se on omiaan loukkaamaan toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Edellytyksenä ei ole, että kohde kokee seksuaalisen itsemääräämisoikeutensa tulleen loukatuksi, vaan seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamisen tulee olla teon tyypillinen seuraus. Teon rangaistavuuden edellytyksenä kuitenkin on, että seksuaalinen teko kohdistetaan tiettyyn henkilöön. Kohteen mahdollinen ylireagointi ei tarkoita rikoksen tapahtuneen. Lähtökohtana pidetään, miten tekoon yleensä voidaan olettaa reagoitavan kyseessä olevissa olosuhteissa.

Työpaikalla olosuhteiden vaikutus on rikossääntelyn näkökulmasta merkittävä. Teko on matalalla kynnyksellä omiaan loukkaamaan seksuaalista itsemääräämisoikeutta esimerkiksi eri asemassa olevien työtoverien tai esihenkilön ja alaisen välisessä suhteessa. Häirintään työolosuhteissa saattavat soveltua myös työsyrjintää ja työturvallisuusrikosta koskevat rangaistussäännökset.

Lain tarkoittamalla seksuaalisella ahdistelulla ei välttämättä tavoitella tekijän kiihottumista. Seksuaalisen ahdistelun tavoite voi olla esimerkiksi vallan tavoittelu teon kohteeseen tai muihin nähden, taikka kohteen halventaminen tai nöyryyttäminen. Tyypillinen puolustautuminen sillä, ettei tekijä edes pitänyt teon kohdetta viehättävänä, ei siis toimi.

On hyvä muistaa, että esimerkiksi molemminpuolinen kepeä flirttailu ei ole seksuaalista ahdistelua. Voidaan siis jättää ”ahdisteltaisiinpa minuakin” -kommentit rauhassa viime vuosituhannelle.

Lain esitöissä on joitakin esimerkkejä siitä, mitä rangaistava sanallinen seksuaalinen ahdistelu voisi olla: toisen seuraaminen sukupuoliyhteyttä ehdotellen tai muunlainen, esimerkiksi työyhteisössä tapahtuva taivuttelu sukupuoliyhteyteen; tekijä ehdottelee yleisellä paikalla toiselle, että tämä ryhtyisi hänen kanssaan maksua vastaan sukupuoliyhteyteen; perusteeton kysely toisen seksuaalielämästä; toisen henkilön ulkoisten ominaisuuksien, erityisesti seksuaalisesti merkityksellisten ruumiinosien kommentointi tämän kuullen esimerkiksi julkisella paikalla. Luetteloa ei ole tarkoitettu millään tavalla tyhjentäväksi.

Seksuaalinen ahdistelu tulee edelleen olemaan lievimmin rangaistava seksuaalirikos. Jos tekoon soveltuu jokin muu seksuaalirikosta koskeva rangaistussäännös, sitä sovelletaan ensisijaisesti. Rangaistus seksuaalisesta ahdistelusta voi olla sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.
Työnantajalla on velvollisuus puuttua työpaikalla tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään, oli se rikoksena rangaistavaa tai ei. Olisikin tärkeää, että työpaikoilla keskusteltaisiin, mikä on sopivaa käytöstä ja mikä ei. Yritys on voinut aloittaa kaksi miestä ja koira -mallilla ja laajentua nopeasti. Kulttuuri ei välttämättä muutu itsestään yhtä nopeasti kuin olisi tarpeen. Se mikä on yhtiön perustajien välillä ollut hauskaa ja energisoivaa 10 vuotta sitten, voikin olla uuden sukupolven mielestä tunkkaista ja jopa ahdisteluksi tai syrjinnäksi luokiteltavaa.

Tähän ongelmaan liittyy, että asiasta varovasti huomauttavat tuomitaan tiukkapipoiksi tai ainakin huumorintajuttomiksi. Kun muut ovat hiljaa tai nauravat vaivautuneesti, ei mikään välttämättä muutu. Siksi yrityksen johdon on kiinnitettävä asiaan aktiivisesti huomiota ja pyrittävä saamaan aikaan todellinen muutos myös asenteissa. Suurin osa näistä ongelmista ei nytkään tule rangaistavuuden piiriin, mutta uusi sääntely kuvastaa kuitenkin 2020-luvun moderneja asenteita. Vähentääkö tämä lakiuudistus sitten seksuaalista häirintää työpaikoilla? Oikeusministeri Henriksson summasi hyvin lakiuudistuksen alleviivaavan, että tarvitaan asennemuutos:

- Kyllähän tämä myös tilannetta selkiyttää. Eli jokaisen kannattaa miettiä sitä omaa käyttäytymistä, millä tavoin toista ihmistä lähentelee ja millä tavalla puhuu hänelle ja millä tavalla käyttäytyy.

Rikosoikeudellisen sääntelyn yhtenä tavoitteena on yleensäkin pelotevaikutus, jolla pyritään ennaltaehkäisemään rikoksia. Työpaikoilla toki ei ole relevanttia vältellä vain rikokseen syyllistymistä, vaan käyttäytymällä hyvin noudattaa samalla lakia.

Usein tästä aiheesta keskusteltaessa kuulee myös kommentteja ”mitään ei enää uskalla sanoa” ja luullaan, että esimerkiksi kohteliaisuudet ovat kokonaan kiellettyjä. Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju kiteytti asian muutama vuosi sitten (tuolloin varapuheenjohtajana) hyvin:

- En halua lainkaan lähteä mukaan keskusteluun siitä, ovatko tavanomaiset kohteliaisuudet esimerkiksi naisten tai miesten pukeutumisesta enää sallittuja. Totta kai ovat. Järkevä ihminen kykenee erottamaan ystävälliset sanat ja rasvaiset jutut. Ja jos ei kykene, kannattaa olla hiljaa.

Sirpa Leppäluoto
Työmarkkinajohtaja
Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry

Tämä kirjoitus on julkaistu myös Edilexissä 4.7.2022

Katso myös:

Tietopankki työsuhteesta
Lakipalvelut YTYn jäsenille
Blogikirjoitus: Nuoret uupuvat työelämässä - Mitä me voimme tehdä asialle?