19.03.2020 | Blogit, Blogit
Lomautusten helpottamisella lievitetään yritysten ahdinkoa ja parannetaan lomautetuksi joutuvien sosiaaliturvaa.
Koronaviruksen seurauksena Suomen talous on ajautunut tilanteeseen, joka vaarantaa yritystoiminnan edellytykset, työllisyyden ja ihmisten toimeentulon. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat yhdessä tehneet esityksen, jonka tarkoitus on lievittää yritysten ahdinkoa ja turvata työpaikkoja työlainsäädäntöä joustavoittamalla. Tämä osoittaa hyvin sen, että sopimusyhteiskunta toimii ja palkansaajapuolella ollaan valmiita kipeisiinkin toimiin tilanteen niin vaatiessa. Samalla parannetaan työttömiksi tai lomautetuiksi joutuneiden palkansaajien sosiaaliturvaa. Keskusjärjestöjen valtioneuvostolle antama esitys käsitellään eduskunnassa mahdollisimman pian.
Esityksen mukaan työlainsäädäntöön lisätään seuraavia joustoja määräajaksi 31.12.2020 saakka. Tämä koskee tällä hetkellä vain yksityistä sektoria.
Nyt toteutettavalla lomauttamisen helpottamisella tähdätään siihen, että työpaikat pystytään säilyttämään ja irtisanomisilta vältyttäisiin. Kriisin keskellä on myös ilmennyt tilanteita, joissa esimerkiksi lomautuksesta sopiminen nykyisellään johtaa työttömyysturvan menetyksiin.
Ensinnäkin lyhennetään yhteistoimintalain vähimmäisneuvotteluaikoja lomautustilanteessa nykyisestä 14 päivästä ja nykyisestä 6 viikosta molemmista 5 päivään. Työsopimuslain mukaista 14 päivän lomautusilmoitusaikaa lyhennetään 5 päivään. Jos yt-menettelyistä tai lomautusilmoitusajasta on sovittu työehtosopimuksella, nämä ajat eivät automaattisesti lyhene, tällöin asia neuvotellaan erikseen.
Käytännössä lomautusten nopeuttaminen tarkoittaa sitä, että palkanmaksu loppuu aiemmin ja työsuhdeturva heikkenee. Tätä kompensoidaan sillä, että työttömyysturvan omavastuupäivät poistetaan. Tämä on verraten vähäinen kompensaatio, mutta edes jotain. Myöskään työttömyysturvan enimmäisaika ei kulu lomautusten aikana.
Vallitsevissa poikkeusoloissa laajennetaan lomautusoikeus koskemaan myös määräaikaisia työsopimuksia samassa laajuudessa kuin se koskee toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia. Tämä tarkoittaa, että lomautustilanteessa työntekijällä on myös oikeus työttömyysturvaan sekä oikeus purkaa työsopimus määräaikaisuudesta huolimatta. Työntekijällä on lisäksi oikeus työttömyyspäivärahaan myös silloin, kun lomautuksesta on sovittu.
Edelleen on kuitenkin lomautuksen sijaan selvitettävä, löytyykö muuta työtä tai koulutusta. Lomautukset ja erityisesti irtisanomiset ovat tässäkin tilanteessa viimesijainen keino.
Koeaikapurkua laajennetaan niin, että se on mahdollista myös tuotannollisella ja taloudellisella perusteella. Samalla säädetään, että koeaikapurussa ei tule työttömyysturvan karenssia eikä omavastuupäiviä. Työssäoloehtoon tulee muutoksia, se on 13 viikkoa niissä työsuhteissa, jotka ovat alkaneet 1.1.2020 jälkeen. Työnantajan takaisinottovelvollisuus pitenee 9 kuukauteen, jos työntekijä on irtisanottu tähän sopimuksekseen sisältyvien määräaikaisten työlainsäädännön muutosten aikana.
Tämä poikkeuksellinen tilanne voi myös muodostaa mahdollisuuden lomauttamiseen ilman yt-menettelyä eli YTL 60 §:n soveltamisen. Arvio tehdään tapauskohtaisesti. Kun perusteita poiketa yt-velvoitteista ei enää ole, työnantajan on viivytyksettä käynnistettävä yt-neuvottelut.
Pakettiin sisältyy myös helpotuksia työnantajamaksuihin, kuten se, että työnantajan TyEL-maksua alennetaan tilapäisesti 2,6 prosenttiyksikköä. Yksityisen sektorin työnantajille tämä tarkoittaa 910 miljoonan euron kevennystä, jos voimaantulo on suunniteltu 1.6.2020. Tilanteissa, joissa muun viranomaisen päätöksen takia työnteko estyy tai alle 12-vuotiaan lapsen koulu tai päiväkoti on suljettu tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi, korvataan työntekijän ansionmenetys esteen ajalta täysimääräisesti valtion varoista.
Muutosten voimaantulo riippuu nyt siitä, mitä eduskunta lopulta säätää. On mahdollista, että osa tulee voimaan takautuvastikin.
Karoliina Huovila työmarkkinajohtaja