Suomen Ammattivalmentajat SAVAL

Joustotyöhön on nyt saatavilla oma sopimusmallipohja

09.01.2020 | Työsuhdeasiat, Työsuhdeasiat

Artikkelikuva

Milloin ja mitä joustotyöstä voidaan sopia - mallipohja auttaa auttaa tekemään sopimuksen oikein

Vuoden alussa uudistettuun työaikalakiin kirjattiin uusi joustotyöaika. Joustotyö soveltuu ennen kaikkea ajasta ja paikasta riippumattomaan asiantuntija- ja tietotyöhön. Joustotyöstä on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos näin on sovittu, työntekijä voi varsin pitkälle itse päättää työajastaan ja työntekopaikastaan. Työnantaja puolestaan määrittelee tehtävät, niitä koskevat tavoitteet ja mahdollisesti aikataulun.

 

Milloin joustotyöstä voidaan sopia

 

1.    Joustotyöajan pääasiallisena soveltamisalana tietotyö (mm. vaativat asiantuntijatyöt), jonka ydin- sisältönä on tiedon vastaanottaminen ja käsittely sekä uuden tiedon tuottaminen.
2.    Joustotyöajasta voidaan sopia myös muunlaisessa työssä, joka ei ole sidottu määrättyyn aikaan tai työn tekemisen paikkaan.
3.    Joustotyöajasta voidaan sopia vain tehtävissä, joissa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Työajan tarkan sijoit-telun asemesta työnantaja voi määritellä tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet, mutta työn suoritta-misen paikan ja ajankohtien tulee olla työntekijän itsensä päätettävissä vähintään puolet työajasta (esim. myyntityö).
4.    Joustotyöajasta ei voida sopia tehtävissä, joissa työnantaja säännönmukaisesti määrää työnteon ajan tai paikan (esim. työnantajan tiloissa tapahtuvaa asiakaspalvelua sisältävät tehtävät ja tehtävät, joissa työ on sidottu toimistoaikoihin).

Asiat, joista joustotyöaikaa koskevassa sopimuksessa tulee sopia

Huom. Joustotyöaikaa koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti!

1.    Säännöllinen työaika ja päivät, joille työntekijä saa sijoitella työaikaa
•    Joustotyössä säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika voidaan sopia enintään 40 tunniksi
4 kuukauden ajanjakson aikana. Jos työsuhteeseen sovelletaan työehtosopimusta, säännöllinen työaika voidaan sopia enintään työehtosopimuksessa sovitun viikkotyöajan pituiseksi. Jousto-työ ei lisää työntekijän säännöllistä työaikaa, vaan mahdollistaa työajan vapaamman sijoittelun tasoittumisjakson aikana.
•    Lähtökohtaisesti vain arkipäivät (ma—la).
•    Voidaan sopia, että työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa tai vastaavasti, että tehdään vain esim. nelipäiväistä viikkoa.
2.    Mahdollinen kiinteä työaika
•    Joustotyöaikaa koskevassa sopimuksessa voidaan sopia työntekijöiden läsnäolosta tai tavoitetta-vuudesta tiettyinä ajankohtina (esim. osa päivästä tai tietty päivä viikosta). Kiinteä työaika voi olla enintään 50 % säännöllisestä työajasta.
•    Kiinteän työajan sijoittumisesta kello 23:n ja 06:n väliselle ajalle ei voida sopia.
3.    Viikkolevon sijoittaminen (yhdenjaksoinen 35 tunnin lepoaika 7 päivän aikana)
•    Viikkolepo voidaan toteuttaa sijoittamalla työajan ulkopuolelle tietty päivä kuten esim. sunnuntai, jolloin työntekijän viikkolepo sijoittuu aina sunnuntaille.
•    Jos sovitaan, että työntekijä voi työskennellä kaikkina viikonpäivinä, työnantajan tulee seurata viik-kolevon toteutumista työntekijän palkanmaksukausittain tekemien työaikailmoitusten perusteella.
4.    Lisä-, yli- ja sunnuntaityö
•    Lisä- ja ylityön tekemisestä on nimenomaisesti sovittava.
•    Jos työnantaja edellyttää työskentelyä sunnuntaina, tulee sunnuntaina tehdystä työstä maksaa sunnuntaityökorvaus. Jos työntekijällä on vapaus valita, tekeekö hän kyseisen työn arkipäivänä vai sunnuntaina, ei sunnuntaina tehdystä työstä makseta sunnuntaikorvausta.
•    Osana joustotyösopimusta voidaan sopia siitä, että lisä-, yli- ja sunnuntaityö korvataan erillisellä kiinteällä korvauksella. Kiinteän korvauksen suuruus tulisi sopia siten, että se vastaa keskimää-rin korvaustasoa, joka lisä, yli- ja sunnuntaityöstä tulisi muuten korvata, jos työaikakorvaukset suoritettaisiin työaikalaissa tai työehtosopimuksessa todetulla tavalla tuntikohtaisesti korotetulla palkalla.
5.    Sairastuminen ja vuosiloma
•    Uutta työaikalakia koskevassa hallituksen esityksessä ei ole otettu kantaa sairausajan palkan määräytymiseen joustotyössä. Erimielisyyksien välttämiseksi on tärkeää sopia sairausajan palkan määräytymisestä.
•    Selvyyden vuoksi on hyvä todeta, että työajan sijoittelu ei vähennä työntekijän vuosiloman ker-tymistä.
6.    Työaikakirjanpito
•    Työntekijän on palkanmaksukausittain toimitettava työnantajalle luettelo säännöllisen työajan tunneista siten, että siitä ilmenevät viikoittainen työaika ja viikkolepo.
•    Työnantaja vie työntekijän ilmoittamat viikoittaiset työajat työaikakirjanpitoon. Työnantajan työaikakirjanpitoa koskeva velvollisuus on muita työaikamuotoja kevyempi.
•    Työntekijän lepoaikojen ja enimmäistyöaikojen valvonta toteutuu tässä yhteydessä, sillä työnan-taja on velvollinen huolehtimaan, että työntekijä toimittaa kyseiset tiedot.
7.    Irtisanominen ja työaika joustotyön päättymisen jälkeen
•    Kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään kuluvaa tasoittumisjaksoa seuraavan jakson lopussa (irtisanomisaika käytännössä 4-8 kuukautta).
•    Joustotyösopimuksessa on sovittava siitä työajasta, jota työsuhteessa noudatetaan siinä tapauk-sessa, että joustotyöaikaa koskeva sopimus lakkaa olemasta voimassa. Jos joustotyöajan sijalle tulevasta työajasta ei ole sovittu, noudatetaan lähtökohtaisesti työaikalain tai työehtosopimuk-sen mukaista yleistyöaikaa.

Malli työsopimuksen liitteeksi joustotyöajasta sopimiseksi

  • 13
  • 18
  • 15
  • 45
  • 43
  • 17
  • 19

  • Lue lisää aiheesta

    Loading...