Neuvostossa saavutettiin kesäkuussa uudistuksen sisällöstä kompromissi, jonka Euroopan palkansaajaliike tyrmäsi. Uudistus on nyt edennyt Euroopan parlamentin toiseen käsittelyyn, ja toiveena on, että työaikasuojelun merkitys Euroopan työelämän kehittämiseksi ymmärretään siellä jäsenmaiden hallituksia paremmin. Yhteisen kannan hakeminen jatkuu, mikäli parlamentti täysistunnossaan 16. joulukuuta ehdottaa tarkistuksia neuvoston kompromissiin.

Parlamentin ensimmäisen käsittelyn esitys olisi tyydyttänyt Akavaa. Toisenkin käsittelyn täysistuntoon on menossa neuvoston kompromissin lisäksi työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietintö, joka täydentävine ehdotuksineen veisi kaikkien henkilöstöryhmien työaikasuojelua eteenpäin.

Nykyinen direktiivi jättää yhä useammat työntekijät työaikasuojelun ulkopuolelle

EU:n jäsenmaat voivat nykyisin poiketa itsenäisessä asemassa olevien työntekijöiden työaikasuojelullisista vähimmäisvaatimuksista. Poikkeuksen piirissä olevat työntekijät ovat yleensä ylempiä toimihenkilöitä ja työyhteisössään avainasemassa. Heidän hallussaan on työpaikan paras asiantuntijuus ja heidän päätöksillään vaikutetaan koko työpaikan tulevaisuuteen. Liikkuvan työn, matkustamisen ja teknisen kehityksen myötä työaikojen autonomia kuitenkin lisääntyy jatkuvasti ja johtaa yhä useamman työntekijän jäämiseen työaikasuojelun ulkopuolelle.

Työaikasuojelun sivuuttaminen johtaa ylipitkiin työpäiviin sekä työn ja vapaa-ajan välisen rajan romuttumiseen. Se on uhka paitsi yksittäisen työntekijän terveydelle myös koko eurooppalaisen työelämän kehitykselle.  

Akavan mielestä poikkeamismahdollisuus on poistettava. Myös asiantuntija- ja esimiestehtävissä työskentelevät on saatava työaikasuojelun piiriin. Heilläkin on oikeus viettää vapaa-aika valitsemallaan tavalla ja erossa työstä. Euroopan parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta tukee tätä tavoitetta.  

Työaikasuojelusta luopuminen sopimalla on saatava loppumaan

Työaikadirektiivi antaa jäsenmaille mahdollisuuden olla soveltamatta viikoittaista 48 tunnin enimmäistyöaikaa ottamalla käyttöön niin sanotun opt out-järjestelmän. Työnantajalle se antaa mahdollisuuden teettää työntekijällä keskimäärin jopa 65 tunnin työviikkoa kolmen kuukauden tarkastelujaksolla. Tällainen tuntimäärä vaarantaa työntekijän oman, mutta myös koko työyhteisön ja sen sidosryhmien turvallisuuden.  

Näennäisesti opt outin käyttö edellyttää työntekijän vapaaehtoisuutta, mutta käytännössä työntekijä voidaan helposti painostaa sopimaan asiasta. Työntekijä ei uskalla turvautua oikeussuojakeinoihin työpaikan menettämisen pelossa. 

Akavan mielestä opt out-järjestelmä pitää poistaa kokonaan. Työssä jaksaminen ja työelämän laatuun panostaminen ovat yhä keskeisempiä kilpailuvaltteja ja lisäävät ikääntyvänkin työvoiman työtehoa. Neuvoston esityksessä opt outille ehdotetut rajoitukset ovat luonteeltaan lähinnä kosmeettisia, mutta parlamentin valiokunta olisi valmis lakkauttamaan koko järjestelmän.                       

Päivystysaika rajoittaa työntekijän vapaa-aikaa muun työajan tavoin

Päivystys työpaikalla tai vastaavissa tiloissa kuuluu kiinteästi etenkin terveydenhoito- ja sosiaalialojen sekä tietotekniikan tehtäviin. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tulkinnan mukaan työajaksi on laskettava sekä varsinaisissa työtehtävissä vietetty aika että päivystysaika, jona ei työskennellä. Tulkinta edellyttäisi esimerkiksi lääkäreiden määrän huomattavaa lisäystä lähes kaikissa jäsenmaissa.

Akava vaatii koko päivystysajan laskemista työajaksi, koska työntekijä on silloin työnantajan käytettävissä ilman mahdollisuutta määrätä itse ajankäytöstään. Muunlainen käytäntö pitää sallia vain työehtosopimuksilla, jolloin päivystyksen kuormittavuus ja muut alakohtaiset erityispiirteet voidaan ottaa huomioon.  

Jäsenmaiden hallitusten kompromissiehdotus ratkaisisi tilanteen tuomioistuimen linjasta poikkeavasti. Se sivuuttaisi työsuojelulliset ja esimerkiksi terveydenhoidon potilasturvallisuuden näkökohdat jättäessään työajan ulkopuolelle niin sanotun ei-aktiivisen päivystyksen. Sosiaaliasioiden ja työllisyyden valiokunta esittää parlamentin täysistunnolle kaiken päivystyksen lukemista työajaksi. Poikkeaminen tästä olisi mahdollista kansallisella lainsäädännöllä tai työehtosopimuksilla.  

Työajoissa voidaan joustaa vaarantamatta työntekijän turvallisuutta

Ratkaistavia kysymyksiä on muitakin. Muun muassa ylitöiden tarkastelujaksoista ja korvaavien lepoaikojen antamisesta on vielä erilaisia näkemyksiä. Parlamentin pitäisi ratkaista avoimet kysymykset siten, että se ottaa huomioon direktiivin tarkoituksen: parantaa työympäristöä sekä suojella työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta.

Työaikadirektiivin sallimat joustot eivät saa vaarantaa työntekijöiden työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Työntekijöiden uuvuttaminen ja työaikojen polkumyynti eivät paranna Euroopan kilpailukykyä.

Maria Löfgren
Lakimies/Edunvalvontayksikkö
Akava ry