Yleistä
Ulkomaille työhön muuttavan on ennen lähtöään syytä varmistaa myös työttömyysturvansa määräytyminen mahdollisen työttömyyden varalta.
Työttömyysturvalaki sallii lähdön työnhakuun muuhun EU-/ETA-maahan ja muutettaessa EU-/ETA-maahan henkilö voi siirtää Suomessa hankitut vakuutuskaudet kohdemaahan.
Työttömyysturvalain mukaista työssäoloehtoa voi kerryttää
- Suomessa,
- sopimusmaassa (EU-/ETA-maat, Pohjoismaat ja Sveitsi) ja
- lähetettynä työntekijänä.
Työttömyysturva määräytyy pääsääntöisesti työskentelymaan lainsäädännön mukaan, poikkeuksena lähetettyjen työntekijöiden työttömyysturva, joka säilyy lähtömaassa. Suomi liittyi vuoden 1994 alussa ETA:aan ja vuoden 1995 alusta Suomi on ollut EU:n jäsen. ETA/ EU-maiden kansalaisten työttömyysturvan määräytymisestä säädellään ETY-asetuksessa 1408/71.
ETA:an kuuluvat Islannin, Liechtensteinin ja Norjan lisäksi kaikki EU-maat: Belgia, Bulgaria, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti (lukuun ottamatta mm. Kanaalinsaaria: Alderney, Guernsey, Jersey ja Mansaari), Espanja, Hollanti, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. Sveitsi ei kuulu EU-/ETA:aan, mutta EY on tehnyt sopimuksen Sveitsin kanssa henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta.
Pohjoismaissa asuvien osalta ETY-asetuksen 1408/71 säännöksiä täydentää Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus. Lisäksi Suomi on solminut työttömyys- ja muuta sosiaaliturvaa koskevat sopimukset Viron, Latvian ja Liettuan kanssa. Sosiaaliturvasopimuksia on solmittu myös muiden maiden kanssa, esim. USA ja Kanada, mutta ko. sopimukset eivät sisällä työttömyysturvaa koskevia säännöksiä.
Säännöksillä ja sopimuksilla on määritelty valtioiden välinen vastuunjako ja niillä pyritään helpottamaan työvoiman liikkuvuutta ja välttämään kaksinkertaisia vakuutusmaksuja; Vakuutettuna työttömyyden varalta ollaan aina yhdessä maassa kerrallaan.
Ei-sopimusmaissa eli ns. kolmansissa maissa tehty työ ei kerrytä työssäoloehtoa, muutoin kuin lähetetyn työntekijän ominaisuudessa tehtynä.
Työskentely ETA-/EU -alueella
Ennen työhön lähtöä toiseen ETA-/EU-maahan on tärkeää ottaa yhteyttä työttömyysvakuutusta hoitaviin viranomaisiin sekä Suomessa että kohdemaassa. Kohdemaan viranomaisilta saa tietää, mikä tilanne on siellä mahdollisen työttömyyden kohdatessa ja Suomessa oma työttömyyskassa/ Kela selvittävät, mikä tilanne on takaisin palatessa.
ETY-asetuksen 1408/71 säännösten perusteella sopimusmaiden kansalaiset saavat keskenään samanlaisen kohtelun sosiaaliturva-asioissa.
Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa on vapaaehtoinen työttömyyskassajärjestelmä, joka edellyttää oman alan kassaan liittymistä työskentelymaassa vakuutuskausien hankkimiseksi. Sen sijaan muissa sopimusmaissa on yleinen työttömyysvakuutusjärjestelmä, jonka piiriin tullaan automaattisesti työsuhteen alkaessa.
Jos työskentelymaassa jää työttömäksi ennen kuin työttömyysetuuksien saamiseen tarvittava työssäoloaika on tullut täyteen, työtön voi lukea hyväkseen mahdolliset työskentelykautensa muista ETA-/EU-maista. Työttömyysetuuksien saamisen edellytyksenä oleva työskentelyaika vaihtelee maittain. Työskentely- ja vakuutuskaudet siirretään sopimusmaasta toiseen U1/E301-lomakkeelle, jonka työvoimaviranomainen kirjoittaa pyynnöstä. Suomessa lomakkeen kirjoittaa työttömyyskassa jäsenilleen ja Kela muille hakijoille. Lähdettäessä ulkomaille työhön muussa kuin lähetetyn työntekijän ominaisuudessa, lähtijän on erottava työttömyyskassasta kirjallisesti, missä yhteydessä voi samalla pyytää U1/E301-lomakkeen. Työttömyysvakuutusjärjestelmästä toiseen siirtymisen tulee tapahtua lyhyiden siirtymäaikojen puitteissa. Tarkat tiedot siirtymäajoista saa kunkin kohdemaan työvoimaviranomaisilta. U1/E301 -lomake kannattaa aina pyytää ennen maasta toiseen siirtymistä, koska käytäntö on osoittanut, että lomakkeiden jälkikäteen hankkiminen voi olla huomattavasti hankalampaa ja hitaampaa.
Suomeen palaamisen jälkeen työttömyyskassaan tulee liittyä kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä. Mikäli siirtymäaika on pidempi, hankittuja työskentely- ja vakuutuskausia ei voida enää ottaa huomioon. Pääsäännön mukaan työttömyyskassaan voi liittyä vain palkkatyössä ollessaan, mutta sopimusmaassa työskentelyn jälkeen kassaan voi liittyä myös työttömänä.
Työttömyyspäivärahan maksun aloittaminen edellyttää vähintään neljän viikon työssäoloa Suomessa ja myös työttömyyspäivärahan taso määräytyy mainitun vähintään neljän viikon palkan perusteella. Tilapäisen, eli alle vuoden, työskentelyn jälkeen ei kuitenkaan ole neljän viikon työskentelyedellytystä ennen päivärahaoikeutta, mikäli hakijan kassajäsenyys ja työssäoloehto olivat kunnossa jo ennen ulkomaille lähtöä. Tällöin työttömyyspäivärahan tasossa otetaan huomioon myös ulkomaan työn palkka.
Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus
Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen piiriin kuuluvat ETA-/EU-kansalaisten lisäksi kaikki Pohjoismaissa asuvat henkilöt. Sopimuksen piiriin kuuluviin sovelletaan ns. viiden vuoden sääntöä, jonka mukaan muusta Pohjoismaasta viiden vuoden aikana asuinmaahan palaavalla on oikeus asuinmaan työttömyyspäivärahaan ilman neljän viikon työskentelyehtoa. Tämä edellyttää, että hakija on ennen lähtöään ollut asuinmaassaan työttömyyskassan jäsen tai työskennellyt siinä laajuudessa, että on kuulunut työttömyysturvalainsäädännön piiriin tai on saanut työttömyyspäivärahaa.
Koska neljän viikon työskentelyedellytystä ennen päivärahan maksamista ei ole, myös työttömyyspäivärahan taso määräytyy pääsäännön mukaisesti eli työttömyyttä edeltävän 43 kalenteriviikon palkan perusteella, mikäli työttömyyspäivärahan määrittely on ajankohtainen.
Pohjoismaiden osalta siirtymäaika työttömyysvakuutusjärjestelmästä toiseen on kahdeksan viikkoa. Vakuutus- ja työskentelykaudet tuodaan myös Pohjoismaista aina E301-lomakkeella.
Lähetetty työntekijä
Lähetettynä ETA-/EU-maassa
Ulkomaille työhön lähetetty työntekijä voi olla lähettävän työnantajan palveluksessa ennestään tai hänet voidaan palkata ko. projektia varten erikseen. Voimassa oleva vakuutussuhde kotimaassa jatkuu, eli työntekijän tulee olla vakuutettuna Suomessa ennen ulkomaille lähtöään ja työttömyys- ja muu sosiaalivakuutus säilyvät myös ulkomailla työskentelyn ajan kotimaassa.
Lähetyksi työntekijäksi katsotaan, jos henkilö tekee palkkatyötä, työnantaja lähettää hänet työhön ulkomaille ja maksaa palkan tuolta ajalta, henkilö kuuluu työskentelyn ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin ja ulkomaan sijoitus kestää korkeintaan vuoden. Lähetetyn työntekijän asema on voitava todistaa ulkomailla ja sitä varten on Eläketurvakeskuksesta pyydettävä E 101-todistus.
Jos työ arvioista poiketen kestää yli vuoden, voidaan ulkomaansijoitusta pidentää enintään vuodella. Työnantajan tulee ennen ensimmäisen vuoden loppua hankkia pidennykseen työskentelymaan viranomaisten suostumus, joka annetaan E 102-todistuksella. Mikäli jo ennalta on tiedossa, että ulkomaansijoitus kestää yli vuoden, maiden sosiaalivakuutusta hoitavat viranomaiset (Suomessa siis Eläketurvakeskus) sopivat vakuutuksen kuulumisesta edelleen kotimaahan.
Mikäli Suomen edustusto tai konsulaatti palkkaa asemamaassa suomalaisen (ilman diplomaattistatusta olevan) työntekijän ns. paikalta palkattuna, työntekijä voi valita, kuuluuko hän asemamaan vai kotimaan sosiaaliturvan piiriin. Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta annetaan E 103-todistus.
Lähetettynä muussa sopimusmaassä
Lähetetyn työntekijän asemasta on säännelty Suomen kanssa sosiaaliturvasopimuksen solmineiden maiden osalta ko. sopimuksessa. Sopimusmaita ovat esim. USA, Kanada, Quebec, Viro, Latvia ja Liettua.
Lähetettynä ei-sopimusmaassa
Lähetettynä työntekijänä pidetään asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain mukaan Suomessa asuvaa henkilöä, jonka suomalainen työnantaja lähettää ulkomaille työskentelemään samalle työnantajalle, työnantajan kanssa samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvaan ulkomaiseen emo-, tytär- tai sisaryritykseen tai sellaiseen yritykseen, jossa sanotulla suomalaisella työnantajalla on määräämisvaltaa. Lähetyn työntekijän on tullut välittömästi ennen lähtöään kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin. Jos työskentely ulkomailla kestää korkeintaan vuoden, henkilö säilyy Suomen sosiaalivakuutuksen piirissä, mikäli lakisääteiset maksut on asianmukaisesti hoidettu. Päätös kuulumisesta Suomen sosiaaliturvan piiriin annetaan yleensä 1-5 vuodeksi. Aikaa voidaan kuitenkin jatkaa enintään viisi vuotta kerrallaan, jos henkilöllä on edelleen kiinteät siteet Suomeen.
Lähetetyn työntekijän kuulumista yli vuoden ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin haetaan Kelan lomakkeella Y 381. Hakemukset käsittelee keskitetysti Kelan ulkomaan yksikkö Helsingissä.
Työnhaku ETA-/EU-maassa kolmen kuukauden ajan
Suomalaisella (ja muun ETA-/EU-maan kansalaisella) työttömällä on oikeus lähteä työnhakuun ETA-/EU-maihin ja samalla säilyttää suomalainen työttömyyspäiväraha. Työnhaku voi kestää enintään kolme kuukautta.
Ennen lähtöään työnhakijan on oltava Suomessa kokonaan työttömänä työnhakijana (ei esim. lomautettuna) vähintään neljä viikkoa. Ennen lähtöään hakijan on ilmoitettava ulkomaille työnhakuun lähdöstään työvoimatoimistolle ja hankittava työttömyyskassalta E 303 -lomakesarja. Saadakseen työttömyyspäivärahaa koko määräajalta työnhakijan on ilmoittauduttava työnhakijaksi kohdemaan työnvälitykseen seitsemän päivän kuluessa työnhaun päättymisestä Suomessa. Työttömyyspäivärahaa maksetaan ulkomaille korkeintaan kolmen kuukauden ajan.
Mikäli työtä ei löydy, hakijan on palattava takaisin työnhakijaksi Suomeen kolmen kuukauden määräajan kuluessa eli viimeistään E 303 -todistuksen kohtaan 4 merkittynä viimeisenä voimassaolopäivänä. Mikäli kolmen kuukauden määräaika ylittyy, työttömyyspäivärahaa ei makseta, ennen kuin hakija on ollut työssä tai työvoimaviranomaisen osoittamassa koulutuksessa neljä viikkoa. Uudelleen ETA-/EU-työnhakuun voi lähteä vasta, kun edellisen työnhaun jälkeen on ollut Suomessa työssä vähintään neljä viikkoa ja sen jälkeen työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa neljä viikkoa.
Työskentely kolmannessa maassa
Vakuutus- ja työskentelykausia ei voi hyödyntää muutettaessa ns. paikalta palkattuna töihin maahan, jonka kanssa Suomella ei ole työttömyysturvasopimusta. Sosiaaliturvaan liittyvät asiat hoitaa näissä ns. kolmansien maiden tapauksissa Kela. Henkilön sosiaaliturvan Suomessa katsotaan yleensä katkenneen, jos työskentely on kestänyt yli vuoden ajan ja silloin myöskin siihen mennessä ansaitut työskentely- ja vakuutuskaudet on menetetty. Muuttajan on ilmoitettava Kelalle muuttavansa Suomesta ja ilmoitettava työttömyyskassalleen eroavansa kassasta. Jos kuitenkin tiedossa on jo etukäteen, että työskentely kestää korkeintaan vuoden, kassasta ei tule erota.
Kolmannessa maassa työskentelyn jälkeen ja henkilön palattua Suomeen työttömäksi työnhakijaksi tarkistetaan, onko hakijan Suomessa asuvan status ja siten sosiaaliturva Suomessa katkennut ulkomailla työskentelyn aikana. Kela antaa työttömyyskassalle asiasta lausunnon. Henkilön sosiaaliturvan katsotaan yleensä katkenneen työskentelyn kestettyä yli vuoden, jolloin työttömyyspäivärahahakemus hylätään. Hakija tulee oikeutetuksi työttömyysturvaan vasta täytettyään uudelleen 43 kalenteriviikon työssäoloehdon.
Mikäli työ kolmannessa maassa on kestänyt korkeintaan vuoden ajan ja henkilö on edelleen kotimaahan palatessaan työttömyyskassan jäsen ja hänen sosiaaliturvansa on katkeamaton, hänelle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa. Edellytyksenä on, että hän on ennen lähtöään kolmanteen maahan jo täyttänyt työssäoloehdon.
Muu oleskelu ulkomailla
Muun ulkomailla oleskelun osalta on muistettava, että tarkasteltaessa sitä, onko henkilö ollut työttömyysturvalain 16 § 4 momentin tarkoittamalla tavalla poissa työmarkkinoilta hyväksyttävästä syystä (esim. päätoiminen opiskelu, alle 3-vuotiaan lapsen hoito, työskentely apurahalla, sairaus ym.), ensimmäinen edellytys on kassan jäsenyyden säilyttäminen poissaolon aikana. Mikäli kassan jäsenyys on katkennut, ansioon suhteutettu työttömyysturva on menetetty eikä poissaolon syy vaikuta asiaan.
Ulkomailla voi oleskella esim. lomailumielessä, eli olla poissa työmarkkinoilta ilman työttömyysturvalain tarkoittamaa hyväksyttävää syytä, korkeintaan kuusi kuukautta menettämättä työttömyysturvaansa.
Työttömyysturva Suomesta
Suomalaisen työttömyysturvan saamisen edellytyksenä on luonnollisesti aina paluu Suomeen ja ilmoittautuminen asuinpaikkakunnan työvoimatoimistoon kokoaikatyönhakijaksi.
ETA-/EU-maasta + Sveitsistä U1/E301-todistuksella tuodut työskentely- ja vakuutuskaudet kelpaavat työssäoloehtoon. Lisäksi edellytyksenä on siirtyminen säädetyssä määräajassa työskentelymaan vakuutusjärjestelmästä suomalaiseen työttömyyskassaan. Kun sopimusmaasta paluun jälkeen edellytetään ennen päivärahan maksamista neljän viikon työskentelyä Suomessa, työttömyyspäivärahan taso määräytyy mainitun vähintään neljän viikon palkan perusteella eikä ulkomaan työtuloa oteta huomioon.
Lähetetyn työntekijän osalta ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on työttömyyskassan jäsenyyden säilyttäminen ulkomaan työskentelyn ajan. Työssäoloehtoon sovelletaan pääsäännön mukaisia työttömyysturvalain 16 §:ssä mainittuja edellytyksiä eli työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa, mikäli hakija on täyttänyt työssäoloehdon ollen viimeisen 24 kuukauden aikana palkkatyössä vähintään 34 kalenteriviikkoa, jolloin työaika kunakin viikkona on ollut vähintään 18 tuntia (tai työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika tasoittumisjakson aikana keskimäärin 18 tuntia/ kalenteriviikko) ja palkka työehtosopimuksen mukainen tai jollei työehtosopimusta ole, kokoaikatyön palkka on vastannut vähintään 40-kertaista peruspäivärahaa eli 910 euroa/ kk (40 x 22,75 euroa).
Työttömyyspäivärahan perusteena oleva palkka määritellään työttömyyttä edeltävien vähintään 34 kalenteriviikon ajalta maksetuista ennakonpidätyksenalaisista tuloista, joista on vähennetty lomarahat, lomakorvaukset sekä mahdolliset palkkapoikkeamat.
Työttömyyspäivärahan määrittelyssä otetaan huomioon vain vakuutuksenalaiset palkkatulot eli tulot, joista on pidätetty ja tilitetty lakisääteiset työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Kassa tekee määrittelyjakson palkkakertymästä 4,8 %:n työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuvähennyksen. Päivärahan perusteena olevaa päiväpalkkaa määriteltäessä palkkakertymän jakajana käytetään jokaisen työssäoloehtoon luettavan viikon osalta viittä päivää ja muutettaessa näin saatu päivärahan perusteena oleva päiväpalkka kuukausipalkaksi käytetään jakajana 21,5 päivää.
Ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja työttömyyttä edeltävien ennakonpidätyksenalaisten palkkatulojen perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Ansio-osan suuruus on 45 % päivärahan perusteena olevan päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Ansio-osa on 90-kertaisen perusosan eli ns. taitekohdan 2 047,50 euroa ylittävältä tulon osalta 20 %. Ansioturvan mukaisen päivärahan suuruus lapsikorotuksineen voi olla enintään 90 % vakuutetun päiväpalkasta, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen.
Lähetetyn työntekijän, kuten muidenkin palkkatyössä olleiden, työttömyyspäiväraha määritellään siis maksetusta vakuutuspalkasta (ns. tel-palkasta), joka sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken ennen kohdemaahan lähtöä. Jos esim. osa palkasta maksetaan kohdemaasta ja siitä ei pidätetä lakisääteisiä tel- ja työttömyysvakuutusmaksuja Suomeen, sitä ei oteta huomioon työttömyyspäivärahaa määriteltäessä.
LISÄTIETOJA
teksti: Helena Wendorf, IAET-kassan lakimies, VT
|
